Wikiuutiset

Vihreät pääkaupungit Tukholma ja Hampuri

24. helmikuuta 2009

EU valitsi Tukholman Euroopan ensimmäiseksi vihreäksi pääkaupungiksi vuonna 2010. Indikaattorit olivat: paikallinen vaikutus ilmastonmuutokseen, joukkoliikenne, julkiset viheralueet, ilmanlaatuindikaattorit (hiukkaset, otsoni, N2O), melu, jätehuolto, vedenkulutus, jätevedenkäsittely, ympäristöjärjestelmä ja kestävä maankäyttö.[1]

Kilpailuun osallistui 35 Euroopan kaupunkia, joista 8 pääsi loppukisaan: Tukholma, Amsterdam, Bristol, Kööpenhamina, Freiburg, Hampuri, Münster ja Oslo. Amsterdam kehui olevansa ilmastoystävällinen pyöräilykaupunki. Hampuri oli ylpeä uudesta ympäristöystävällisestä satamakaupungin osasta. Bristol kehui puistojaan ja viheralueitaan. Kööpenhamina painotti veden puhdistumista. Oslo painotti liikenneratkaisuja. Opiskelijakaupunki Münster on toteuttanut ilmastosuunnitelmaa jo 15 vuoden ajan. Samaa korosti Freiburg Saksassa.[2]

Tukholma, Djurgården

Tukholma 2010 muokkaa

Tukholmassa on 795 163 asukasta. Alue on 209 km², josta 21 km² vesialuetta.

Saavutukset muokkaa

 
Nobelparken, Tukholma
  • 95 % asukkaista asuu 300 metrin päässä viheralueista
  • Tukholmalaisten kasvihuonepäästöt asukasta kohti ovat 50 % maan keskiarvosta
  • Kasvihuonepäästöt laskeneet 25 % asukasta kohti vuodesta 1990
  • Keskustan linja-autot ja junat käyttävät vihreää energiaa
Tukholman hiilidioksidipäästöt (t)[3]
1990 2005 2006 2015 2050
Hiilidioksidi (t/as.) 5,4 4 3
Fossiilinen polttoaine 0
Liikenne (CO2/as.) 1,6 1,3 1,1
Energia (CO2/kWh) 192 158
Sähkö (CO2/kWh) 114 103
Liikenteen ruuhkamaksut 2006


Tavoitteet muokkaa

  • energia ilman fossiilisia polttoaineita vuoteen 2050 mennessä
  • EU:n vesidirektiivin täytäntöönpano 2015 mennessä[4]

Liikenne muokkaa

20 % uusista autoista vuonna 2007 oli puhtaita ajoneuvoja. Tukholma ajoneuvoista 9 % (70 000) käyttää polttoaineen etanolia, biokaasua, hybridisähköä tai ovat ultravähäpäästöisiä. Kaikki keskustan bussit käyttää biokaasua tai etanolia. 50 % jäteautoista ja 40 % takseista käyttää biopolttoaineita tai ovat hybridejä. 65 polttoaineasemaa myy etanolia tai biokaasua. Kaikki myynnissä oleva polttoaine sisältää 5 % etanolia. Uusien autojen päästöt Ruotsissa ovat laskeneet keskimäärin 5 % kahdessa vuodessa.[5]

Ruuhkamaksu otettiin käyttöön vuonna 2006. Aluksi oli suuri vastustus. Kun sen hyödyt havaittiin, ruuhkamaksua kannatetaan. 2006 CO2-päästö väheni 30 000 tonnia ruuhkamaksun ansiosta. Pyöräily on kaksinkertaistunut vuodesta 1990.[5]

Melu muokkaa

Vuonna 1970 Tukholmassa 220 000 ihmistä altistui melutasolle yli 35 dBA kotonaan. Nyt määrä on vähennetty 20 000:een.[5]

Sähkö muokkaa

Käytetty sähkö on yhteispohjoismaisten markkinoiden uusiutuvaa energiaa ja ydinvoimaa eikä sitä ole eritelty Tukholmalle. Kunnallisesta sähköstä 70 % on uusiutuvaa sähköä: vesi ja tuuli ja loput ydinvoimaa.[5] Ydinvoiman käyttö siirtää WWF:n mukaan vain ympäristöongelmia toisaalle kuten ydinpolttoaineen hankinta ja lähes ikuinen jäteongelma.[6][7]

Lämmitys muokkaa

 
Bergianska yliopiston vieressä

Kaukolämmön energiasta 70 % on uusiutuvaa energiaa. Stockholms energi siirtyi Fortumin omistukseen aiemmin yritysjärjestelyissä. Fortumin kaukolämmitys on korvannut öljylämmitystä ja vähentänyt hiilidioksidia 593 000 tonnia vuodesta 1990. Tukholmassa ei käytetä maakaasua. Kaukojäähdytyksessä merivedellä vähennetään CO2-päästöjä 60 000 tonnia. Öljylämmitys pientaloissa on vähentynyt 10%:iin. Pientaloista 25 % käyttää lämpöpumppuja. Uusien talojen päästönormi ei saa ylittää 110 kWh/m2, mukaan lukien lämpimän veden kulutus.[5]

Aiheesta muualla muokkaa

Hampuri 2011 muokkaa

 
Blankenese Hampuri

Hampurissa on 1,77 miljoonaa asukasta ja 4,3 miljoonaa koko metropolialueella. Alue on 755 km2.

Saavutukset muokkaa

  • Kasvihuonepäästöt laskeneet 15 % asukasta kohti vuodesta 1990
  • Pyöräily- ja joukkoliikenneindikaattorit täyttävät hyvät ympäristöstandardit ja hyvän toiminnan. Joukkoliikenne on 300 metrin päässä lähes kaikille. Pyöräilyn ja metron voi helposti yhdistää siten, että pääsee kotiovelta perille omalla pyörällä ilman lisämaksuja.
  • Viheralueet helposti kaikkien tavoitettavissa

Tavoitteet muokkaa

  • CO2-vähennys 40 % (2020) ja 80 % (2050)
  • CO2-vuosivähennys 46 000 MWh
  • Viherideajuna kaupunkiverkostolle: verkoston kaupungit tekevät vaunun. Juna matkustaa ympäri eurooppa jakaen kokemuksiaan ja tietoa.[8]
 
Vesivalokonsertti Planten un Blomen

Suomi muokkaa

Suomesta kisaan osallistuivat Espoo, Helsinki ja Tampere.[9] EU sivuilla on vain finalistien ympäristötiedot. Ohessa vertailutietoa: Helsingin energian energialähteistä noin 80 % oli hiiltä ja maakaasua vuonna 2006. Uusiutuvista energialähteistä sähköstä oli 8 %. Helenin yritysstrategian 2007 mukaan yritys lisää ”hiiletöntä sähköä” 21 %:sta 43 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Lämmitysenergia suunniteltiin sataprosenttisesti fossiiliseksi. Tuulivoiman suhteen yritys ja Helsingin valtuutetut kaavailivat vain merituulivoimaa ja sitäkin pitkien siirtoverkkojen päähän Pohjanmaan rannikolle.[10] Helsingin tieliikenteen CO2-päästöt muuttuivat 564 000 tonnista (1990) 566 000 tonniin (2007). Energiantuotannon hiilidioksidipäästöt olivat 3 837 000 t vuonna 2007.[11]

Muut finalistit muokkaa

Kööpenhamina muokkaa

Kööpenhaminan kasvihuonepäästöissä 20 prosentin vähennys v. 1990–2005. Tavoite on 20 prosentin vähennys v. 2015 mennessä. Asukkaista 97 prosentilla on kaukolämpö. Tuulivoimaloita, aurinkokennoja ja geotermistä energiaa tuetaan. 36 prosenttia pyöräilee töihin tai kouluun.

Kööpenhamina pyrkii parhaaksi pyöräilykaupungiksi vuoteen 2015 mennessä. Kööpenhaminassa on Velo-City Global-konferenssi vuonna 2010. Vedenkulutusta vähennetään (1985: 174 litraa asukasta kohti, 2007: 114 litraa ja tavoite 2012: 100 litraa). Kunnallisten rakennusten sähkönkulutuksen viiden prosentin vähennys ja lämmityksen seitsemän prosentin vähennys v. 2002–2006.

Kööpenhaminassa on YK:n ilmastokokous joulukuussa 2009. Kokousta varten kaupungin budjetissa on 146 miljoonaa kruunua.[12]

Oslo muokkaa

Kaksi kolmasosaa Oslosta on metsää ja järviä. Oslon kasvihuonepäästöt ovat 2,4 tonnia/asukas. Tavoite on 1,2 t/asukas vuoteen 2030 mennessä. Joukkoliikenne ja pyöräily ovat vähentäneet liikennettä kolmella prosentilla. Melua torjutaan. Koululaisista 85 prosenttia kävelee, pyöräilee tai kulkee joukkoliikenteellä. Rakennusten energiakulutus vähentynyt yhdellä terawattitunnila vuodessa 70 miljoonan euron lainarahoituksen tuella.[13]

Freibug muokkaa

Amsterdam muokkaa

Bristol muokkaa

Műnster muokkaa

Lähteet muokkaa



Jaa uutinen:            


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikinews.org/w/index.php?title=Vihreät_pääkaupungit_Tukholma_ja_Hampuri&oldid=35024”