Ero sivun ”Stora Ensolle ympäristö- ja taloussyytteitä Brasiliassa” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Kestävyyden kritiikki: Greenpeace mukaan puun FSC sertifiointi ei ollut ainakaan Suomessa vielä riittävän luotettava lokakuussa 2008 |
→Stora Enson vastine: Maattomien ystävät: edistää tiedonvälitystä maaoikeuksien puolesta toimivien kansanliikkeiden kanssa. Brasiliassa maanomistuskiistoissa murhattu mm. ammattiyhdistysjohtajia |
||
Rivi 58:
: Helsingin Sanomien toimittajien Jaakko Lyytinen ja Tommi Nieminen mukaan Markus Krögerin väitöskirja Brasilian maauudistuksesta on lähes valmis ja hän on todennäköisesti suomalaisista tutkijoista parhaiten perillä Veracel-yhtiön toiminnasta Etelä-Bahiassa. Suomen ''Maattomien ystävät ry'' ei kuulu Brasilian maattomien MST-liikkeeseen. Toimittajien mukaan he toivat Suomessa kenties ensi kertaa julkisuuteen Stora Enson esittämän syytteen, että maattomien MST-liike on uhkaillut Stora Ensoa väkivallan käyttämisellä. Helsingin Sanomien toimittajien mukaan heillä ei ole syitä olla kirjoittamatta virallisen syyttäjän Silva Neton oikeuslaitokselle esittämistä syytteistä. Brasilian tuomioistuin päättää johtavatko syytökset oikeuskäsittelyyn.<ref>Toimittajat vastaavat, Jaakko Lyytinen, Tommi Nieminen; Helsingin Sanomat 6.9.2009 D6</ref>
===Maattomien ystävien vastine===
:: ''Maattomien ystävien'' puheenjohtajan Sampo Villasen mukaan ''Maattomien ystävät'' on riippumaton suomalainen kansalaisjärjestö, joka edistää yhteistyötä ja tiedonvälitystä maaoikeuksien puolesta toimivien demokraattisten kansanliikkeiden kanssa. Brasilian MST:ssä on 1,5 miljoonaa jäsentä. ''Stora Enson'' maanomistuksiin on liittynyt väkivaltaisia konflikteja Brasiliassa ja Kiinassa. Sampo Villasen mukaan väkivaltaan maakiistoissa syyllistyvät lähes aina suurmaanomistajien rahoittamat vartijat ja palkkasotilaat ja sotilaspoliisit. Sotilaspoliisi pahoinpiteli myös Stora Enson plantaasilla Brasiliassa 60 naista ja lasta maaliskuussa 2008. Brasiliassa on maanomistuskiistoissa murhattu lukuisia ammattiyhdistysjohtajia ja maatyöläisaktiiveja. Väkivalta, ja panettelu, ovat demokratialle vieraita ajatuksia.<ref name="Villanen">Emme kannusta väkivallan käyttöön, Helsingin Sanomat 10.9.2009 C6</ref>
===YVA-kritiikki===
::: Chris Langin mukaan Veracelin ympäristönvaikutusarvioinnit teki suomalainen [[w: Pöyry|Pöyry]], joka oli myös neuvonantajana tehtaan ja plantaasien perustamisessa. Pöyry osallistui myös Indonesian puuplantaasien suunnitteluun alkaen vuosina 1984 ja 1988 ja myöhemmin niiden perustamiseen.<ref>[http://www.pulpmillwatch.org/media/pdf/BPP_A_FIN_2.pdf Chris Lang: Banks, Pulp and People, A Primer on Upcoming International Pulp Projects] s.8 ja 17. Suomeksi: ''Tehtaan varjossa, Selluteollisuus matkalla etelään'', Chris Lang, Like 2008</ref>
===Kestävyyden kritiikki===
:::: [[w: Maan ystävät|Maan ystävät]] ja Maattomien ystävät arvostelivat [[w: Stora Enso |Stora Ensoa]] harhaanjohtajavasta viestinnästä heinäkuussa 2009. Heidän mukaansa Stora Enson viestintä kestävästä paperintuotannosta on harhaanjohtavaa, koska yritys siirtää puunhankintaa ekologisesti ja sosiaalisesti haitallisille alueille. Kansalaisjärjestöjen mukaan Stora Enso eukalyptuspellot on istutettu Brasiliassa sademetsiltä ja pampalta raivatuille maille. Stora Enson puuplantaasien heikko hiilidioksiditase sademetsään verrattuna, nopean eukalyptyskierron suuri paperimäärä ja lisääntyneet kuljetukset etelästä pohjoiseen tekevät ilmastovaikutukset huonoiksi. Järjestöjen mukaan [[w: plantaasi|plantaasit]] vievät elämän edellytyksiä paikallisilta viljelijöiltä ja työpaikkoja Suomesta.<ref>[http://www.maanystavat.fi/tiedotus_artikkeli.php?aid=1060&kid=0 Maan ystävät ja Maattomien ystävät arvostelevat Stora Ensoa harhaanjohtajavasta viestinnästä] Maan ystävät 4.7.2009</ref>
| |||