Ero sivun ”Stora Ensolle ympäristö- ja taloussyytteitä Brasiliassa” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Sademetsät ja plantaasit: Vuoden 1945 sademetsistä on hävinnyt 95 %. |
Maan ystävät: viestintä kestävästä paperintuotannosta on harhaanjohtavaa. Puu ekologisesti ja sosiaalisesti haitallisille alueilta, jotka raivattu sademetsiltä ja pampalta. |
||
Rivi 52:
==Stora Enson vastine==
''Stora Enso''n toimitusjohtajan [[w: Jouko Karvinen|Jouko Karvisen]] mielestä Helsingin Sanomien reportaasi ei ollut laadukas. Jouko Karvisen mukaan Stora Enso noudattaa Brasilian lakeja, pyrkii rakentamaan vastuullista ja kestävää liiketoimintaa ja on tehnyt julkiset ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnit projekteista (Veracel 1995 ja Grande do Sul 2007). Jouko Karvinen pitää virallisen syyttäjän väitteitä lahjonnasta vuosina 2002-2006 todistamattomina ja arvostelee median kirjoituksia asiasta, koska hänen mielestään juridiset kiistat ratkaistaan yksinomaan Brasilian oikeusistuimessa. Jouko Karvinen mukaan tutkija Markus Kröger on Brasilian tuntija ja Suomessa Maattomien ystävät ry:n perustaja. Jouko Karvinen: ''Valitettavasti artikkeli ei mainitse, että hän (Markus Kröger) on myös ”Maattomien ystävät ry”:n perustajajäsen Suomessa – juuri sen aktivistiliikkeen, joka Brasiliassa on luvannut jopa väkivaltaa hyväksi käyttäen aiheuttaa Stora Ensolle negatiivista julkisuutta.''<ref>Stora Enso toimii Brasiliassa vastuullisesti, Stora Enson toimitusjohtaja [[w: Jouko Karvinen|Jouko Karvinen]]; Helsingin Sanomat 6.9.2009 D6</ref>
===Toimittajien vastine===
: Helsingin Sanomien toimittajien Jaakko Lyytinen ja Tommi Nieminen mukaan Markus Krögerin väitöskirja Brasilian maauudistuksesta on lähes valmis ja hän on todennäköisesti suomalaisista tutkijoista parhaiten perillä Veracel-yhtiön toiminnasta Etelä-Bahiassa. Suomen ''Maattomien ystävät ry'' ei kuulu Brasilian maattomien MST-liikkeeseen. Toimittajien mukaan he toivat Suomessa kenties ensi kertaa julkisuuteen Stora Enson esittämän syytteen, että maattomien MST-liike on uhkaillut Stora Ensoa väkivallan käyttämisellä. Helsingin Sanomien toimittajien mukaan heillä ei ole syitä olla kirjoittamatta virallisen syyttäjän Silva Neton oikeuslaitokselle esittämistä syytteistä. Brasilian tuomioistuin päättää johtavatko syytökset oikeuskäsittelyyn.<ref>Toimittajat vastaavat, Jaakko Lyytinen, Tommi Nieminen; Helsingin Sanomat 6.9.2009 D6</ref>
===YVA-kritiikki===
:: Chris Langin mukaan Veracelin ympäristönvaikutusarvioinnit teki suomalainen [[w: Pöyry|Pöyry]], joka oli myös neuvonantajana tehtaan ja plantaasien perustamisessa. Pöyry osallistui myös Indonesian puuplantaasien suunnitteluun alkaen vuosina 1984 ja 1988 ja myöhemmin niiden perustamiseen.<ref>[http://www.pulpmillwatch.org/media/pdf/BPP_A_FIN_2.pdf Chris Lang: Banks, Pulp and People, A Primer on Upcoming International Pulp Projects] s.8 ja 17. Suomeksi: ''Tehtaan varjossa, Selluteollisuus matkalla etelään'', Chris Lang, Like 2008</ref>
===Kestävyyden kritiikki===
::: [[w: Maan ystävät|Maan ystävät]] ja Maattomien ystävät arvostelivat [[w: Stora Enso |Stora Ensoa]] harhaanjohtajavasta viestinnästä heinäkuussa 2009. Heidän mukaansa Stora Enson viestintä kestävästä paperintuotannosta on harhaanjohtavaa, koska yritys siirtää puunhankintaa ekologisesti ja sosiaalisesti haitallisille alueille. Kansalaisjärjestöjen mukaan Stora Enso eukalyptuspellot on istutettu Brasiliassa sademetsiltä ja pampalta raivatuille maille. Stora Enson puuplantaasien heikko hiilidioksiditase sademetsään verrattuna, nopean eukalyptyskierron suuri paperimäärä ja lisääntyneet kuljetukset etelästä pohjoiseen tekevät ilmastovaikutukset huonoiksi. Järjestöjen mukaan [[w: plantaasi|plantaasit]] vievät elämän edellytyksiä paikallisilta viljelijöiltä ja työpaikkoja Suomesta.<ref>[http://www.maanystavat.fi/tiedotus_artikkeli.php?aid=1060&kid=0 Maan ystävät ja Maattomien ystävät arvostelevat Stora Ensoa harhaanjohtajavasta viestinnästä] Maan ystävät 4.7.2009</ref>
== Lähteet ==
| |||