Wikiuutiset

Ero sivun ”Stora Ensolle ympäristö- ja taloussyytteitä Brasiliassa” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
PeeKoo (keskustelu | muokkaukset)
2 150 muokkausta
korjattava tyyliä
korjattua ja supistettu
Rivi 1:
{{Viestipohja|tyyppi=tyyli|sisältö=Tämän artikkelin [[Ohje:Tyyliopas|tyyliä]] on pyydetty korjattavaksi. ''Tarkennus: lyhenteet kirjoitettava auki ym., ks. [[Ohje:Tyyliopas|Tyyliopas]]''}}
'''4. syyskuuta 2009'''
 
[[w: Stora Enso| Stora EnsoaEnso]]a ja sen brasilialaista yhtiötä [[w: Veracel|Veracel]] on arvostelu avokätisestä vaalirahoituksesta, ympäristötuhoista ja maakiistoista. Syytteitä on käsitelty koko [[w: Brasilia|Brasiliassa Brasilia]]ssa toiminnan ajan alkaen vuodesta 1998. Stora Enso jakoi Brasiliassa vaalitukea 365 000 €euroa vaalivuonna 2006. Lisäksi sen yrityskumppani jakoi avokätisesti vaalirahaa. Kaupungin julkinen syyttäjä nosti Storan Enson yritystä Veracelia vastaan useita syytteitä elokuussa 2009: kunnallispoliitikkojen lahjonta, rahanpesu, plantaasien laiton laajennus, rajojen muutos ja dokumenttien väärennys. Vuoden 2008 tuomiossa Veracel sai 8 miljoonan €euron sakon ja vaatimuksen 47 000 hahehtaarin [[w: Eukalyptus|eukalyptusplantaasin Eukalyptus]][[w: plantaasi| plantaasi]]n palauttamisesta takaisin [[w: Sademetsä|sademetsäksi Sademetsä]]ksi istutuksin. Stora Enson yritys valittaa päätöksestä. Aktivisti Janaina Stronzaken (32) mukaan [[w: Plantaasi|plantaasit]] ovat rikos ihmiskuntaa vastaan.
 
==Yrityshistoria==
Stora Enso syntyi vuonna 1998 ruotsalaisen Storan ja suomalaisen Enson fuusiossa. Suomen valtio omistaa yrityksestä 12,3 % ja äänivallasta noin 25 %. Stora oli Brasiliassa jo vuonna 1998. Se omisti osan Veracruzista. Sen nimi vaihtui Veracel Celuloseksi, jonka omistaa ½-tasaosuuksin Stora Enso ja brasilialainen Aracruz. Norjalais-brasilialaisella Aracruzilla oli huono maine. Osavaltion parlamentti selvitti yhtiön väärinkäytöksiä. Yhteisyritys valmistui Eunápolikseen vuonna 2005. Aracruz myi puolikkaansa Veracelistä brasilialaiselle Votorantimille, kärsittyään 3 mrd. $ valuuttamarkkinatappiot.
 
Elokuussa 2006 Stora Enso osti chileläisen Araucon kanssa paperitehtaan, sahan ja 30 000 ha puuplantaasin.
 
==Brasilian tehdas==
 
Tehdas on maailman tuottoisin ja tuottaa miljoona tonnia sellua vuodessa. Veracelin mukaan se työllistää suoraan ja välillisesti 3 800 ihmistä. Toiminnan aloituksen jälkeen vuonna 2006 yritys työllisti suoraan 741 ihmistä. Osavaltion pinta-ala on Suomea vastaava. Asukkaita on 11 miljoonaa.
 
==Vaalituet==
Aktivisti Janaina Stronzaken (32) mukaan yritykset saavat vaalirahoitusta vastaan palveluja, kuten plantaaseja ravintokasvien kustannuksella. Stora Enso jakoi Brasiliassa vaalitukea 365 000 € vaalivuonna 2006. Rahaa jaettiin joka tasolle: presidentti, kuvernööri, liittovaltio, osavaltio ja senaattorit. Nils Grafsröm kiistää, että 365 000 euron vaalituki voisi vaikuttaa mitenkään poliittisiin päätöksiin Brasiliassa. Hänen mukaansa Stora Ensolla on samat standardit Suomessa, Ruotsissa ja Brasiliassa. Suomi ei ole allekirjoittanut ILO:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaa sopimusta.<ref>HS 30.8.2009 A5</ref> Lisäksi vaalitukea jakoi ainakin Aracruz.▼
 
▲Aktivisti Janaina Stronzaken (32) mukaan yritykset saavat vaalirahoitusta vastaan palveluja, kuten plantaaseja ravintokasvien kustannuksella. Stora Enso jakoi Brasiliassa vaalitukea 365 000 €euroa vaalivuonna 2006. Rahaa jaettiin joka tasolle: presidentti, kuvernööri, liittovaltio, osavaltio ja senaattorit. Nils Grafsröm kiistää, että 365 000 euron vaalituki voisi vaikuttaa mitenkään poliittisiin päätöksiin Brasiliassa. Hänen mukaansa Stora Ensolla on samat standardit Suomessa, Ruotsissa ja Brasiliassa. Suomi ei ole allekirjoittanut ILO:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaa sopimusta.<ref>HS 30.8.2009 A5</ref> Lisäksi vaalitukea jakoi ainakin Aracruz.
Alueen kuvernööriä Yeda Crusis (entinen taloustieteen professori) on syytetty kansalaisliikkeiden häirinnästä poliisin ja oikeuslaitoksen avulla. Yeda Crusisille sai vaalirahaa Stora Ensolta 10 000 € ja Aracruzilta 114 000 €. ▼
 
▲Alueen kuvernööriä Yeda Crusis (entinen taloustieteen professori) on syytetty kansalaisliikkeiden häirinnästä poliisin ja oikeuslaitoksen avulla. Yeda Crusisille sai vaalirahaa Stora Ensolta 10 000 €euroa ja Aracruzilta 114 000 €euroa.
 
==Veracelin syytteet 2009==
 
Eunápoliksen kaupungin julkinen syyttäjä João Alves de Silva Neto nosti Veracelia vastaan useita syytteitä: rahanpesu, plantaasien laiton laajennus, rajojen muutos ja dokumenttien väärennys.
 
João Alves de Silva Neto syyttää Veraceliä kunnallispoliitikkojen lahjonnasta vuonna 2006. Poliitikkoja voideltiin laista koskien plantaasien etäisyyttä kaupungista. Syytteen mukaan laitonta vaalirahaa maksettiin 50 000 €euroa kierrättämällä peitetilien kautta. Nils Grafsröm kiistää, että esimerkiksi kuvernöörin 124 000 €euron rahatuki olisi lahjontaa. Hänen mukaansa Stora Enso toimii samalla tavalla Ruotsissa ja Suomessa.
 
==Aiemmat syytteet 1993==
Vuonna 1993 [[w: Greenpeace|Greenpeace]], SOS Mata Atlantica, CDDH, Teixeira de Fretas ja Cepedes-järjestöt aloittivat oikeusjutun nykyistä Veraceliä (Veracruzia) vastaan. Yhtiötä syytettiin 64 ha sademetsän luvattomasta kaatamisesta. Asiaa puitiin 15 vuotta alemmassa tuomioistuimessa. ▼
 
▲Vuonna 1993 [[w: Greenpeace| Greenpeace]], SOS Mata Atlantica, CDDH, Teixeira de Fretas ja Cepedes-järjestöt aloittivat oikeusjutun nykyistä Veraceliä (Veracruzia) vastaan. Yhtiötä syytettiin 64 hahehtaarin sademetsän luvattomasta kaatamisesta. Asiaa puitiin 15 vuotta alemmassa tuomioistuimessa.
Vuonna 2008 tuomiossa Veracel sai 8 miljoonan € sakon ja vaatimuksen 47 000 ha eukalyptusplantaasin palauttamisesta takaisin sademetsäksi istutuksin. Pinta-ala vastaa Helsinkiä ja Vantaata yhteensä. Stora Enson Latinalaisen-Amerikan toimintojen ruotsalaisen johtajan Nils Grafström mukaan päätös on täysin suhteeton ja Veracel valittaa päätöksestä. ▼
 
▲Vuonna 2008 tuomiossa Veracel sai 8 miljoonan €euron sakon ja vaatimuksen 47 000 hahehtaarin eukalyptusplantaasin palauttamisesta takaisin sademetsäksi istutuksin. Pinta-ala vastaa Helsinkiä ja Vantaata yhteensä. Stora Enson Latinalaisen-Amerikan toimintojen ruotsalaisen johtajan Nils Grafström mukaan päätös on täysin suhteeton ja Veracel valittaa päätöksestä.
==Turvallisuusjoukkojen iskut==
Maaliskuussa 2008 Via Campesina ja maattomien maatyöläisten MST 900 pienviljelijää istuttivat kiistanalaiselle rajaplantaasille (Rio Grand do Sul) eukalyptustaimien tilalle ruokakasveja. he syyttivät Stora Ensoa maanomistuslain rikkomisesta, luonnontuhoista ja maan anastuksesta. Turvallisuusjoukot vangitsivat satoja naisia ja yli 50 ihmistä joutui sairaalahoitoon. Mielenosoittajien mukaan turvallisuusjoukot pamputtivat heitä ja ampuivat kumiluodeilla. Stora Enson latinalaisen Amerikan yhteisvastuujohtajan Kaisa Tarna-Manin mukaan naiset hyökkäsivät poliiseja vastaan.
 
==Sademetsät ja plantaasit==
Etelä-Brasiliassa on [[w: Sademetsä|sademetsää]] enää 4-5 %, koska ne hakattiin 1960-1970-luvuilla. Vuoden 1945 sademetsistä on hävinnyt 95 %. Kansalaisliikkeiden mielestä sademetsiä tulisi palauttaa ja maat kuuluvat Pataxo –alkuperäiskansoille.
 
[[w: Eukalyptus|Eukalyptus]]-viljelmä on monokulttuuri, joka kuivattaa ja saastuttaa pohjavedet. Vesivarojen vähentyessä myös läheisten pienviljelijöiden sadot hupenevat ja usein viljelytoiminta loppuu. Aktivisti Janaina Stronzaken (32) mukaan [[w: Plantaasi|plantaasit]] ovat rikos ihmiskuntaa vastaan.
 
==Brasilian lainkierto==
 
Brasilian lain mukaan ulkomainen yritys ei saa ostaa maata 150&nbsp;km:n kilometrin säteellä valtion rajalta ilman erikoislupaa. Stora Enso halusi ostaa 45 000 hahehtaaria Argentiinan ja Uruguayn rajalta. Omistajaksi merkittiin kaksi Stora Enson brasilialaista johtajaa. Heistä tuli osavaltion suurimmat maanomistajat. Maat oli tarkoitus siirtää Stora Enson nimiin heti, kun erikoislupa hyväksytään. Maakysymyksiä hallinnoivan viraston mukaan Stora Enso käytti bulvaania lain kiertoon. Alue otettiin heti käyttöön ennen erikoislupaa. Elokuussa 2009 Stora Enso sai erikoisluvan.
 
==Suomi==
 
Stora Enso on investoinut viiden vuoden aikana Suomeen 1miljardi mrd. €euroa ja ulkomaille 3 mrd.kolme €miljardia. Stora Enso sulkee Sunilan tehtaan (Kotka) 2010, Varkauden tehtaan 2010, Imatran paperikone 8:n 2010 ja Tokkisen sahan 2009. Vuonna 2008 suljettiin Kemijärven tehdas ja Summan tehdas. liikevaihto oli vuonna 2008 11 mrd.miljardia €euroa.<ref>Stora Enso panee lahtipenkille lisää tehtaitaan ja sahojaan, HS elokuu 2009</ref>
 
==Valtio-ohjaus==
Suomen valtion yritysten omistajaohjauksesta vastaa Jyri Häkämies (kok). Jyri Häkämiehen mukaan elokuussa 2009 Stora Enso johto tekee Suomessa saneerauspäätökset eikä hän aio valtion 25 %prosentin äänivallalla puuttua yrityksen toimintaan. Häkämiehen mukaan valtion tuilla ei voida estää metsäteollisuuden kriisiä Suomessa. Jyri Häkämiehen mukaan Suomen ay-liike ei ole palkkaratkaisuissa tajunnut metsäteollisuuden globaalia muutosta ja huomioinut Suomen metsäteollisuuden kilpailukykyä.<ref>Häkämies ei yllättynyt kritiikistä, HS 20.8.2009 B4</ref>
 
== Lähteet ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikinews.org/wiki/Stora_Ensolle_ympäristö-_ja_taloussyytteitä_Brasiliassa”