|
'''15. huhtikuuta 2009'''
[[w: Greenpeace |Greenpeace]] teki vakoilusyytteen Ranskan valtion ydinvoimayhtiö EdF:stä (Électricité de France). Syytteen mukaan EdF on tunkeutunut Greenpeacen tietoverkkoihin ja anastanut tietoja. Vakoilusta syytettynä ovat kaksi EdF:n johtoportaan jäsentä, yrityksen palkkaaman yksityisen etsivätoimisto Karguksen toimitusjohtaja ja kaksi työntekijää. Poliisi tutkii tapausta. Järjestön mukaan yksi työntekijä on jo tunnustanut rikoksen.
EdF on Ranskan valtion monopoliyhtiö, joka omistaa maan kaikki 58 ydinreaktoria.
==Ydinkokeet, ydinjätteen dumppaus ja Antarktis==
Greenpeace III purjehti vuonna 1972 paikalle, kun Ranskan hallitus teki ydinkokeita Moruroalla[[w: Mururoa|Mururoa]]lla. Greenpeace kyseenalaisti ja lisäsi avoimuutta ja demokraattista keskustelua ydinjätteiden dumppauksista valtameriin.<ref name="Paul Brown 1999">Paul Brown: Greenpeace, Fakta, Malmö 1999 (ruotsiksi)</ref>
[[w: Antarktis Etelämanner|Antarktis]] jaettiin 1988-89 maiden kesken alueisiin luonnonvarojen hyödyntämiseksi. Ranska suunnitteli sinne kaivoksia. Lentokenttä tuhosi jo 30 000 pingviiniä. Greenpeacen aktivistit matkustivat lentokentälle ja estivät lentokoneiden laskeutumisen. ranskalainen [[w: Jacques-Yves Cousteau | Jacques-Yves Cousteau ]] tuki Greenpeaceä. Hän keräsi miljoonan ihmisen vetoomuksen Ranskan hallitukselle kaivostoiminnan kieltämiseksi Antarktiksella. Australian pääministeri [[w: Bob Hauke Hawke| Bob HaukeHawke]] (3/1983-12/1991) oli ensimmäinen valtiojohtaja kesällä 1989, joka tuki Antarktiksen rauhoittamista. Antarktiksen kaivos- ja öljytoiminnan kieltosopimuksen 50 vuodeksi oli allekirjoittanut 22 maata 4.10.1991.<ref name="Paul Brown 1999">Paul Brown: Greenpeace, Fakta, Malmö 1999 (ruotsiksi)</ref>
oli ensimmäinen valtiojohtaja kesällä 1989, joka tuki Antarktiksen rauhoittamista. Antarktiksen kaivos- ja öljytoiminnan kieltosopimuksen 50 vuodeksi oli allekirjoittanut 22 maata 4.10.1991.<ref name="Paul Brown 1999">Paul Brown: Greenpeace, Fakta, Malmö 1999 (ruotsiksi)</ref>
== Pommihyökkäys Rainbow Warriorilla==
Ranska suunnitteli vuonna 1985 [[w: neutronipommi|neutronipommikoetta]] [[w: MoruraMururoa|MorurallaMururoalla]]. [[w: Rainbow Warrior |Rainbow Warrior]] oli matkalla MororalleMururoalle. Ranskan hallitus palkkasi 8 vakoojaa, jotka upottivat heinäkuussa 1985 Uudessa Seelannissa Greenpeacen veneen Rainbow Warrior ja tappoi räjähteillä Greenpeacen valokuuvaajan Fernando Pereiran. Muut veneessä olleet onnistuivat pelastumaan. Ranskan hallitus tunnusti 22.9.1985, että agentit toimivat sen määräyksestä. Kuusi kahdeksasta agentista pääsi pakenemaan Ranskan valtion avustuksella. Kaksi agenttia sai 10 vuoden vankeustuomion. Agentit siirrettiin Uudesta Seelannista Polynesiaan Ranskan sotilastukikohtaan 8.7.1986, jossa vankeus jatkui kolme vuotta.<ref name="Paul Brown 1999">Paul Brown: Greenpeace, Fakta, Malmö 1999 (ruotsiksi)</ref>
20 vuotta tapahtuman jälkeen heinäkuussa 2005 Le Monde vahvisti, että presidentti [[w: MitterandFrançois Mitterrand| Mitterand]] oli antanut suostumuksensa laivan upottamiseen.<ref>Ulla Klötzer, Säteilevä tulevaisuus. Osa 2: Atomit sodassa, Sahlgren 2006, s.70</ref>
Greenpeace keräsi rahaa uuteen veneeseen teemalla: ''Sateenkaarta ei voi upottaa''. <ref name="Paul Brown 1999">Paul Brown: Greenpeace, Fakta, Malmö 1999 (ruotsiksi)</ref>
[[Kuva: Regnbue Færøerne.jpg |200px|right|Sateenkaari]]
==Lähteet==
| 