Versio 27. marraskuuta 2008 kello 16.53 muokkaa Watti (keskustelu \| muokkaukset) 2 574 muokkausta uusi		Versio 27. marraskuuta 2008 kello 19.56 muokkaa kumoa PeeKoo (keskustelu \| muokkaukset) 2 150 muokkausta jos ihmisoikeusjulistuksen relevanttiudelle ei ole lähdettä, ei itse lähdetä tulkitsemaan. kantelussa kai kyse virka-aseman käytöstä eikä sananvapaudesta Uudempi muutos →
Rivi 1: '''22. marraskuuta 2008''' Arvea piti Suomen kaivostutkimuksen lupaprosessia liian hitaana, joten se päätti aloittaa uraanitutkimukset Ranualla ilman lupaa. Päätöksen teki Arevan Suomen toimitusohtaja Osmo Kaipainen. Areva jätti valtaushakemuksen syyskuussa 2008. Areva sanoi harkitsevansa valitusta Suomen ympäristölaista oikeuskanslerille.<ref>Areva alkoi etsiä uraania ilman lupaa Ranualla, Helsingin Sanomat 22.11.2008 A8</ref>▼ ▲~~Arvea~~[[w:Areva\|Areva]] piti Suomen kaivostutkimuksen lupaprosessia liian hitaana, joten se päätti aloittaa uraanitutkimukset Ranualla ilman lupaa. Päätöksen teki Arevan Suomen toimitusohtaja Osmo Kaipainen. Areva jätti valtaushakemuksen syyskuussa 2008. Areva sanoi harkitsevansa valitusta Suomen ympäristölaista oikeuskanslerille.<ref>Areva alkoi etsiä uraania ilman lupaa Ranualla, Helsingin Sanomat 22.11.2008 A8</ref> ==Arevan uraanivaltaukset== Rivi 15 ⟶ 17: Suomessa oli marraskuussa 2008 valtaushakemuksia yli 20. Kanadalaisella Namuralla on uraanivaltauslupa Kuusamossa: Vasaraperän, Kesäniemen ja Rukajärven kylissä. Paikalliset yrittäjät, maanomistajat, kalastajat ja poromiehet tekivät valituksen oikeuteen perustuen kaivoslakiin, luonnonsuojelulakiin ja poronhoitolakiin. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valitukset. Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen sanoi vuonna 2007, ettei hän usko uraanivaltausten johtavan uraanikaivoksen syntyyn Suomessa.<ref>KHO hylkäsi uraanivaltausvalituksia, Helsingin Sanomat 30.10.2007, A8</ref> Kuopion hiippakunnan piispa [[w: Wille Riekkinen \|Wille Riekkinen]] haukkui luterilaisen kirkon piispainkokouksen avajaispuheessa 9.9.2008 Kuopiossa Suomen joukkotiedotusvälineitä yksipuolista tiedotuksesta hankkeista. Hänen mukaansa lehdistöltä puuttuu lähdekritiikki ja haittojen analysointi. Riekkisen mukaan uraanikaivosten aiheuttamista vaaroista ihmisille, pohjavesille ja luonnolle on tiedotettu yksipuolisesti kaivosyhtiöiden etujen mukaisesti.<ref>Piisa Riekkinen: Lehdistö kaivosyhtiöiden kelkassa, Helsingin Sanomat 10.9.2008 A9</ref> Kuopion tuomikapituli sai kantelun marraskuussa 2008 selvittää saako kirkonmies, joka ei ole kaivosalan asiantuntija arvostella uraanikaivoshankkeita. Kantelun tekijää ei uutisessa mainittu.<ref>Piispa Riekkisen uraanikaivospuheista tehtiin kantelu, Helsingin Sanomat 22.11.2008 A7</ref> ~~YK:n ihmisoikeusjulistuksen mukaan sananvapaus on tasavertainen uskonnosta riippumatta. [[w: Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus \|Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus]]~~ ''Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.'' Suomi on ratifioinut sopimuksen. Lain toteutumista valvovat sekä Suomen että kansainväliset tuomioistuimet. Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt valvovat ja tiedottavat lain toteutumisesta. ==Kestävä energiantuotanto== Säteilyturvalaitoksen mukaan vuonna 1988 uraanilla tuotettua 200 TWh:a kohti syntyy 1  000  000 tonnia uraanikaivosjätettä.<ref>Erik Wahlström, Tapio Reinikainen ja Eeva-Liisa Hallanaro, Ympäristön tila Suomessa 1994, s. 98</ref> [[w: WWF\|WWF]]:n mukaan ydinvoima kannatus on hiipunut monissa länsimaissa viime vuosina. Voimakkaasta ydinvoimayritysten lobbauksesta huolimatta keskeistä on ydinvoiman turvallisuusongelmat ja kyseenalainen julkinen hyväksyttävyys. Ydinvoima viivästyttää todellisten kestävien energiaratkaisujen kehitystä. Pääomaintensiivinen rakentaminen vie vuosia: Vuonna 2002 päätetty Olkiluodon voimala valmistuu vuonna 2011. Ydinjätteet vaativat 25  000 vuoden säilytystä. USA:ssa toistuvat ydinvoimaloiden sulkemiset ovat johtaneet sähköpulaan. Tuotannon säteilyvuodot ovat yleisiä. Myös uraanin louhinnasta aiheutuu radioaktiivista säteilyä. USA:ssa ydinvoimaa rakennettiin viimeksi vuonna 1973.<ref>[http://assets.panda.org/downloads/climatesolutionweb.pdf Vision for 2050] WWF s.20</ref> Ruotsi on luopumassa ydinvoimasta. Tanskaan ja Norjaan ei ole koskaan rakennettu ydinvoimaa.<ref>[[w: Sähköntuotanto\|Wikipedia: Sähköntuotanto]], [[w: Ruotsin energiapolitiikka\|Wikipedia: Ruotsin energiapolitiikka ]]</ref> [[w: WWF\|WWF]]:n mukaan jopa ydinvoimaa edistävien instituutioiden mukaan ydinvoiman kustannukset ovat kaksinkertaiset tuulivoimaan ja viisinkertaiset kaasuvoimaan verrattuna. Jätekustannuksia ja laitosten purkukustannuksia ei ole huomioitu täysimääräisesti kustannuksissa. Tapahtuneiden ja potentiaalisten ydinonnettomuuksien uhrimäärä ja kustannukset ovat kestämättömiä. Ydinvoimaloita ja niiden onnettomuuksia vakuutusyritykset eivät vakuuta. Suomen hallitus on siirtänyt ydinvoimaloiden riskien kustannukset kansalaisten maksettaviksi.<ref>[http://assets.panda.org/downloads/climatesolutionweb.pdf Vision for 2050] WWF s.20</ref> Rivi 29 ⟶ 30: * [[w:Kaivos \| Kaivos]] * [[w: Uraanin esiintyminen \| Uraanin esiintyminen]] ==Aiheesta muualla==▼ * [http://www.greenpeace.org/raw/content/finland/fi/dokumentit/Uraaninlouhinnan-riskit-tapaus-areva.pdf Uraaninlouhinnan riskit - tapaus Areva] Greenpeace 14.12.2006▼ ==Lähteet== {{viitteet}} ▲==Aiheesta muualla== ▲* [http://www.greenpeace.org/raw/content/finland/fi/dokumentit/Uraaninlouhinnan-riskit-tapaus-areva.pdf Uraaninlouhinnan riskit - tapaus Areva] Greenpeace 14.12.2006 {{julkaistu}}

Ero sivun ”Areva etsii uraania ilman lupaa” versioiden välillä