Stora Ensolle ympäristö- ja taloussyytteitä Brasiliassa

4. syyskuuta 2009

Stora Ensoa ja sen brasilialaista yhtiötä Veracel on arvostelu avokätisestä vaalirahoituksesta, ympäristötuhoista ja maakiistoista. Syytteitä on käsitelty koko Brasiliassa toiminnan ajan alkaen vuodesta 1998. Stora Enso jakoi Brasiliassa vaalitukea 365 000 euroa vaalivuonna 2006. Lisäksi sen yrityskumppani jakoi avokätisesti vaalirahaa. Kaupungin julkinen syyttäjä nosti Storan Enson yritystä Veracelia vastaan useita syytteitä elokuussa 2009: kunnallispoliitikkojen lahjonta, rahanpesu, plantaasien laiton laajennus, rajojen muutos ja dokumenttien väärennys. Vuoden 2008 tuomiossa Veracel sai 8 miljoonan euron sakon ja vaatimuksen 47 000 hehtaarin Eukalyptus plantaasin palauttamisesta takaisin Sademetsäksi istutuksin. Stora Enson yritys valittaa päätöksestä. Aktivisti Janaina Stronzaken (32) mukaan plantaasit ovat rikos ihmiskuntaa vastaan.

Stora Enson tie Brasiliaan

Stora Enso syntyi vuonna 1998 ruotsalaisen Storan ja suomalaisen Enson fuusiossa. Suomen valtio omistaa yrityksestä 12,3 % ja äänivallasta noin 25 %. Stora oli Brasiliassa jo vuonna 1998. Se omisti osan Veracruzista. Sen nimi vaihtui Veracel Celuloseksi, jonka omistaa ½-tasaosuuksin Stora Enso ja brasilialainen Aracruz. Norjalais-brasilialaisella Aracruzilla oli huono maine. Osavaltion parlamentti selvitti yhtiön väärinkäytöksiä. Yhteisyritys valmistui Eunápolikseen vuonna 2005. Aracruz sai 3 mrd. $ valuuttamarkkinatappiot ja myi Veracelistä puolikkaansa brasilialaiselle Votorantimille.

Elokuussa 2006 Stora Enso osti chileläisen Araucon kanssa paperitehtaan, sahan ja 30 000 ha puuplantaasin.

Brasilian tehdas

Tehdas on maailman tuottoisin ja tuottaa miljoona tonnia sellua vuodessa. Veracelin mukaan se työllistää suoraan ja välillisesti 3 800 ihmistä. Toiminnan aloituksen jälkeen vuonna 2006 yritys työllisti suoraan 741 ihmistä. Osavaltion pinta-ala on Suomea vastaava. Asukkaita on 11 miljoonaa.

Vaalituet

Aktivisti Janaina Stronzaken mukaan yritykset saavat vaalirahoitusta vastaan palveluja, kuten plantaaseja ravintokasvien kustannuksella. Stora Enso jakoi Brasiliassa vaalitukea 365 000 euroa vaalivuonna 2006. Rahaa jaettiin joka tasolle: presidentti, kuvernööri, liittovaltio, osavaltio ja senaattorit. Nils Grafsröm kiistää, että 365 000 euron vaalituki voisi vaikuttaa mitenkään poliittisiin päätöksiin Brasiliassa. Hänen mukaansa Stora Ensolla on samat standardit Suomessa, Ruotsissa ja Brasiliassa. Suomi ei ole allekirjoittanut ILO:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaa sopimusta. Lisäksi vaalitukea jakoi ainakin Aracruz.

Alueen kuvernööriä Yeda Crusis (entinen taloustieteen professori) on syytetty kansalaisliikkeiden häirinnästä poliisin ja oikeuslaitoksen avulla. Yeda Crusisille sai vaalirahaa Stora Ensolta 10 000 euroa ja Aracruzilta 114 000 euroa.

Veracelin syytteet 2009

Eunápoliksen kaupungin julkinen syyttäjä João Alves de Silva Neto nosti Veracelia vastaan useita syytteitä: rahanpesu, plantaasien laiton laajennus, rajojen muutos ja dokumenttien väärennys.

João Alves de Silva Neto syyttää Veraceliä kunnallispoliitikkojen lahjonnasta vuonna 2006. Poliitikkoja voideltiin laista koskien plantaasien etäisyyttä kaupungista. Syytteen mukaan laitonta vaalirahaa maksettiin 50 000 euroa kierrättämällä peitetilien kautta. Nils Grafsröm kiistää, että esimerkiksi kuvernöörin 124 000 euron rahatuki olisi lahjontaa. Hänen mukaansa Stora Enso toimii samalla tavalla Ruotsissa ja Suomessa.

Aiemmat syytteet 1993

Vuonna 1993 Greenpeace, SOS Mata Atlantica, CDDH, Teixeira de Fretas ja Cepedes-järjestöt aloittivat oikeusjutun nykyistä Veraceliä (Veracruzia) vastaan. Yhtiötä syytettiin 64 hehtaarin sademetsän luvattomasta kaatamisesta. Asiaa puitiin 15 vuotta alemmassa tuomioistuimessa.

Vuonna 2008 tuomiossa Veracel sai 8 miljoonan euron sakon ja vaatimuksen 47 000 hehtaarin eukalyptusplantaasin palauttamisesta takaisin sademetsäksi istutuksin. Pinta-ala vastaa Helsinkiä ja Vantaata yhteensä. Stora Enson Latinalaisen-Amerikan toimintojen ruotsalaisen johtajan Nils Grafström mukaan päätös on täysin suhteeton ja Veracel valittaa päätöksestä.

Sademetsät ja plantaasit

Etelä-Brasiliassa on sademetsää enää 4-5 %, koska ne hakattiin 1960-1970-luvuilla. Vuoden 1945 sademetsistä on hävinnyt 95 %. Kansalaisliikkeiden mielestä sademetsiä tulisi palauttaa ja maat kuuluvat Pataxo –alkuperäiskansoille.

Eukalyptus kukka

Eukalyptus-viljelmä on monokulttuuri, joka kuivattaa ja saastuttaa pohjavedet. Vesivarojen vähentyessä myös läheisten pienviljelijöiden sadot hupenevat ja usein viljelytoiminta loppuu. Aktivisti Janaina Stronzaken (32) mukaan plantaasit ovat rikos ihmiskuntaa vastaan

Brasilian lainkierto

Brasilian lain mukaan ulkomainen yritys ei saa ostaa maata 150 kilometrin säteellä valtion rajalta ilman erikoislupaa. Stora Enso halusi ostaa 45 000 hehtaaria Argentiinan ja Uruguayn rajalta. Omistajaksi merkittiin kaksi Stora Enson brasilialaista johtajaa. Heistä tuli osavaltion suurimmat maanomistajat. Maat oli tarkoitus siirtää Stora Enson nimiin heti, kun erikoislupa hyväksytään. Maakysymyksiä hallinnoivan viraston mukaan Stora Enso käytti bulvaania lain kiertoon. Alue otettiin heti käyttöön ennen erikoislupaa. Elokuussa 2009 Stora Enso sai erikoisluvan.

Mielenosoittajien loukkaantumiset

Maaliskuussa 2008 900 pienviljelijää (Via Campesina ja Maattomien maatyöläisten liike MST) istuttivat rajaplantaasille (Rio Grande do Sul) eukalyptustaimien tilalle ruokakasveja. He syyttivät Stora Ensoa maanomistuslain rikkomisesta, luonnontuhoista ja maan anastuksesta. Turvallisuusjoukot vangitsivat satoja naisia ja yli 50 ihmistä joutui sairaalahoitoon. Stora Enson latinalaisen Amerikan yhteisvastuujohtajan Kaisa Tarna-Manin mukaan naiset hyökkäsivät poliiseja vastaan. Mielenosoittajien mukaan turvallisuusjoukot pamputtivat heitä ja ampuivat kumiluodeilla.

Suomi

Stora Enso on investoinut viiden vuoden aikana Suomeen miljardi euroa ja ulkomaille kolme miljardia. Stora Enso sulkee Sunilan tehtaan (Kotka) 2010, Varkauden tehtaan 2010, Imatran paperikone 8:n 2010 ja Tokkisen sahan 2009. Vuonna 2008 suljettiin Kemijärven tehdas ja Summan tehdas. liikevaihto oli vuonna 2008 11 miljardia euroa.

Valtio-ohjaus

Suomen valtion yritysten omistajaohjauksesta vastaa Jyri Häkämies (kok). Jyri Häkämiehen mukaan elokuussa 2009 Stora Enso johto tekee Suomessa saneerauspäätökset eikä hän aio valtion 25 prosentin äänivallalla puuttua yrityksen toimintaan. Häkämiehen mukaan valtion tuilla ei voida estää metsäteollisuuden kriisiä Suomessa. Jyri Häkämiehen mukaan Suomen ay-liike ei ole palkkaratkaisuissa tajunnut metsäteollisuuden globaalia muutosta ja huomioinut Suomen metsäteollisuuden kilpailukykyä.

Stora Enson vastine

Stora Enson toimitusjohtajan Jouko Karvisen mielestä Helsingin Sanomien reportaasi ei ollut laadukas. Jouko Karvisen mukaan Stora Enso noudattaa Brasilian lakeja, pyrkii rakentamaan vastuullista ja kestävää liiketoimintaa ja on tehnyt julkiset ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnit projekteista (Veracel 1995 ja Grande do Sul 2007). Jouko Karvinen pitää virallisen syyttäjän väitteitä lahjonnasta vuosina 2002-2006 todistamattomina ja arvostelee median kirjoituksia asiasta, koska hänen mielestään juridiset kiistat ratkaistaan yksinomaan Brasilian oikeusistuimessa. Jouko Karvinen mukaan tutkija Markus Kröger on Brasilian tuntija ja Suomessa Maattomien ystävät ry:n perustaja. Jouko Karvinen: Valitettavasti artikkeli ei mainitse, että hän (Markus Kröger) on myös ”Maattomien ystävät ry”:n perustajajäsen Suomessa – juuri sen aktivistiliikkeen, joka Brasiliassa on luvannut jopa väkivaltaa hyväksi käyttäen aiheuttaa Stora Ensolle negatiivista julkisuutta.

Toimittajien vastine

Helsingin Sanomien toimittajien Jaakko Lyytinen ja Tommi Nieminen mukaan Markus Krögerin väitöskirja Brasilian maauudistuksesta on lähes valmis ja hän on todennäköisesti suomalaisista tutkijoista parhaiten perillä Veracel-yhtiön toiminnasta Etelä-Bahiassa. Suomen Maattomien ystävät ry ei kuulu Brasilian maattomien MST-liikkeeseen. Toimittajien mukaan he toivat Suomessa kenties ensi kertaa julkisuuteen Stora Enson esittämän syytteen, että maattomien MST-liike on uhkaillut Stora Ensoa väkivallan käyttämisellä. Helsingin Sanomien toimittajien mukaan heillä ei ole syitä olla kirjoittamatta virallisen syyttäjän Silva Neton oikeuslaitokselle esittämistä syytteistä. Brasilian tuomioistuin päättää johtavatko syytökset oikeuskäsittelyyn.

27.9.2009 HS kirjoitti vielä toisen vastineen otsikolla "Stora Enso vääristeli uhkaussitaatin", jossa kirjoitettiin:

"Kun artikkelia tehtiin, Stora Enson viestintäjohtaja Lauri Peltola kertoi HS:n toimittajalle, että MST:n edustaja oli esittänyt Stora Enson työntekijöille väkivaltaisen uhkauksen. ... Peltola sanoi HS:n toimittajalle, että “tämä on meillä nauhalla”. Toimittaja pyysi Peltolaa vielä toistamaan sen, mitä Rodriguez oli “teidän nauhalla sanonut”. Tämän jälkeen Peltola luki englanninkielisen käännöksen Rodriguezin kommentista. HS suomensi sitaatin ja lähetti sen vielä asiayhteydessään Peltolalle tarkistettavaksi. Poikkeuksellisen kovasanainen uhkaussitaatti julkaistiin HS:ssa 30. elokuuta. Sen perusteella MST:n edustajat näyttivät olevan jopa valmiita uhraamaan ihmishenkiä liatakseen Stora Enson maineen. Sittemmin kävi ilmi, että HS oli tehnyt virheen luottaessaan Stora Enson väitteeseen."

Toimittajat jatkavat selkkauksen käsittelyä: "Pari viikkoa myöhemmin HS:aan otti yhteyttä MST:n toiminnassa mukana oleva Pertti Simula, joka oli ollut São Paulon kokouksessa. Simulan mukaan Rodriguez ei ollut esittänyt kokouksessa mitään uhkausta. Simula kertoi, että myös MST oli nauhoittanut tilaisuuden. Hän lähetti HS:lle nauhan ja käännöksensä, jonka mukaan Rodriguez sanoi “me vaarannamme itsemme näissä ristiriidoissa, joka voi merkitä meille kuolemaa”. HS pyysi São Paulon nauhaa myös Stora Ensolta. Nauhan sijasta Peltola toimitti HS:lle ensin “kahden Stora Ensosta riippumattoman ja puolueettoman asiantuntijan” käännöksen. Sen mukaan Rodriguez oli sanonut: “Ensinnäkin, niissä kohtaamisissa ja selvittelyissä, joita teillä tulee olemaan, on riski, että syntyy konflikteja, jotka johtavat kuolemaan. Ja se kuolema ei tule jäämään ainoastaan Rio Grande do Sulin hallituksen historiaan – myös Stora Enson historiaan jää kuolema tai vakava ongelma.” Sähköpostissaan Peltola myönsi, että Stora Enso oli purkanut nauhan ja teettänyt suomennoksen kiistanalaisesta kohdasta vasta kun suomalainen Maattomien ystävät -järjestö oli sivullaan väittänyt, että “Stora Enso valehtelee”."

Täten toimittajien mukaan "Stora Enso ei siis ollut kuunnellut koko nauhaa siinä vaiheessa, kun he siteerasivat MST:n uhkausta HS:n toimittajalle. Tällä viikolla, kun sitaatin sisällöstä oli syntynyt julkinen kiista, Peltola toimitti medialle tiedotteen, jonka mukaan sitaatti oli pohjautunut “kokouksiin osallistuneiden Stora Enson työntekijöiden kertomaan” tiivistelmään Rodriguezin puheenvuoroista. Lisäksi Peltola kertoi, että itse asiassa Stora Enson alun perin HS:lle toimittama sitaatti olikin koostettu kahdesta eri tilaisuudesta. Peltolan mukaan yhtiötä oli uhattu “konflikteilla ja kuolemantapauksilla” São Paulossa, mutta nyt hän lisäsikin, että väkivaltauhkauksen Rodriguez oli esittänyt kolme päivää myöhemmin Bahiassa pidetyssä tilaisuudessa."

Toimittajat kysyvätkin: "Mitä Rodriguez todella sanoi São Paulossa ja Bahiassa? HS sai nauhat ja antoi ne Erkki Heikkilä-Kyyhkysen kuunneltavaksi. Hän on suomalais-brasilialainen portugalin kielen opettaja ja kääntäjä. Heikkilä-Kyyhkysen sanatarkan raakakäännöksen perusteella Rodriguez sanoi São Paulossa näin: “Meillä on vaarana se, että meillä tulee olemaan konflikteja kuolemien kera. Ja nämä kuolemat eivät tule laitetuiksi vain Rio Grande do Sulin hallituksen historiaan, ne tulevat olemaan kuolemia – kuolemia tai ongelmia, Jumala paratkoon –, jotka jäävät Stora Enson historiaan.”

Näin ollen HS:n toimittajien mukaan "oli selvää, ettei Rodriguez ollut São Paulossa sanonut sellaista kommenttia, jonka Stora Enson Peltola luki sekä suomeksi että englanniksi HS:n toimittajalle puhelimessa 27. elokuuta. Stora Enso siis vääristeli sitaattia ja leimasi sen avulla maattomien maatyöläisten MST:n väkivallalla uhkailevaksi järjestöksi."

Maattomien ystävien vastine

Maattomien ystävien puheenjohtajan Sampo Villasen mukaan Maattomien ystävät on riippumaton suomalainen kansalaisjärjestö, joka edistää yhteistyötä ja tiedonvälitystä maaoikeuksien puolesta toimivien demokraattisten kansanliikkeiden kanssa. Brasilian MST:ssä on 1,5 miljoonaa jäsentä. Stora Enson maanomistuksiin on liittynyt väkivaltaisia konflikteja Brasiliassa ja Kiinassa. Sampo Villasen mukaan väkivaltaan maakiistoissa syyllistyvät lähes aina suurmaanomistajien rahoittamat vartijat ja palkkasotilaat ja sotilaspoliisit. Sotilaspoliisi pahoinpiteli myös Stora Enson plantaasilla Brasiliassa 60 naista ja lasta maaliskuussa 2008. Brasiliassa on maanomistuskiistoissa murhattu lukuisia ammattiyhdistysjohtajia ja maatyöläisaktiiveja. Väkivalta, ja panettelu, ovat demokratialle vieraita ajatuksia.

Brasilian maanjako on yksi maailman eriarvoisimmista. Maauudistus on nopein tapa vähentää köyhyyttä ja edistää ekologisesti kestävää kehitystä. Brasilian lain mukaan viljelemätön maa kuuluu maauudistuksen piiriin. Miljoonat köyhät odottavat maatilkkuaan. Sampo Villasen mukaan Stora Enso on hidastanut Brasilian maauudistusta. Maattomien ystävät vaatii, että Stora Enso toimii sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi Brasilian maauudistumisen toteuttamiseksi.

YVA-kritiikki

Chris Langin mukaan Veracelin ympäristönvaikutusarvioinnit teki suomalainen Pöyry, joka oli myös neuvonantajana tehtaan ja plantaasien perustamisessa. Pöyry osallistui myös Indonesian puuplantaasien suunnitteluun alkaen vuosina 1984 ja 1988 ja myöhemmin niiden perustamiseen.

Kestävyyden kritiikki

Maan ystävät ja Maattomien ystävät arvostelivat Stora Ensoa harhaanjohtajavasta viestinnästä heinäkuussa 2009. Heidän mukaansa Stora Enson viestintä kestävästä paperintuotannosta on harhaanjohtavaa, koska yritys siirtää puunhankintaa ekologisesti ja sosiaalisesti haitallisille alueille. Kansalaisjärjestöjen mukaan Stora Enso eukalyptuspellot on istutettu Brasiliassa sademetsiltä ja pampalta raivatuille maille. Stora Enson puuplantaasien heikko hiilidioksiditase sademetsään verrattuna, nopean eukalyptyskierron suuri paperimäärä ja lisääntyneet kuljetukset etelästä pohjoiseen tekevät ilmastovaikutukset huonoiksi. Järjestöjen mukaan plantaasit vievät elämän edellytyksiä paikallisilta viljelijöiltä ja työpaikkoja Suomesta.

Greenpeacen mukaan puun FSC sertifiointi ei ollut ainakaan Suomessa vielä riittävän luotettava lokakuussa 2008.

Lähteet

• Stora Enson jättipotti, Jaakko Lyytinen, Tommi Nieminen HS 30.8.2009 D1-D2

Katso myös

• Stora Enso vuokraa 160 000 hehtaaria Kiinassa – maakiistoja
• Amazonin sademetsä

Jaa uutinen: