Puukotusvälikohtaus Äärioikeisto Suomessa -kirjan esittelytilaisuudessa

1. helmikuuta 2013

Jyväskylän pääkirjasto- ja kansalaisopistontalo.

Keskiviikkona 30. tammikuuta 2013 Äärioikeisto Suomessa -kirjan esittelytilaisuus Jyväskylän kaupunginkirjastossa joutui väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi. Kolme henkilöä hyökkäsi tilaisuuteen ja järjestyksenvalvojaa viillettiin puukolla. Teoksen kirjoittajista paikalla olivat Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson ja toimittaja Mikael Brunila. Kolmas kirjoittaja Dan Koivulaakso ei osallistunut tilaisuuteen, koska hän oli Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa. Hyökkäjillä epäillään olevan yhteyksiä äärioikeistolaiseen Suomen vastarintaliike -järjestöön.

Muun muassa pääministeri Jyrki Katainen (kok.) vaati blogikirjoituksessaan nollatoleranssia sananvapautta ja kokoontumisvapautta vastaan tehtyjä rikoksia kohtaan. ”Sananvapaus on avoimen, demokraattisen yhteiskunnan ehdoton edellytys. Samoin kokoontumisen vapaus. Molemmat näistä oikeuksista ovat loukkaamattomia ja rikkomuksiin niitä kohtaan on oltava nollatoleranssi”, Katainen kirjoitti.

Tapahtumien kulku

Tilaisuuden järjestivät JKLDIY, Jyväskylän yhteiskunnallinen opisto ja Vasemmistonuoret. Tilaisuuden järjestäjät tiesivät, että tapahtuma saattaisi aiheuttaa järjestyshäiriötä, koska äärioikeistolaiseksi luokiteltu Suomen vastarintaliike on toiminut Jyväskylässä. Tästä syystä järjestäjät olivat pyytäneet luentosalin ulkopuolelle järjestyksenvalvojia. Suomen Vastarintaliike järjesti Jyväskylässä marssitilaisuuden syksyllä 2012. Kirjatilaisuuden järjestäjien mukaan liikkeen edustajat myös kuvasivat rasismin vastaisen mielenosoituksen osallistujia Jyväskylässä marraskuussa 2012. Jyväskylän yhteiskunnallisen opiston rehtori Irma Hirsjärvi kertoi, että ”tilaisuudesta oli tehty uhka-arvio, mutta emme osanneet kuvitella, että mitään tapahtuu”.

Tilaisuus alkoi kirjaston luentosalissa noin kello 18. Kirjastossa oli paikalla noin sata ihmistä. Salin ovi oli kiinni ja ulkopuolella oli valvojia, koska saliin ei mahtunut enempää ihmisiä. Kirjaston vahtimestari havaitsi, että paikalle alkoi kerääntyä huomiota herättäviä henkilöitä, ja hän soitti poliisin paikalle kello 18.04. Vahtimestarille vastattiin hätäkeskuksesta, että partio tulee paikalle kun ehtii. Tapausta ei luokiteltu kiireelliseksi, koska mitään ei ollut vielä tapahtunut. Poliisipartio hälytettiin hätäkeskuksesta paikalle puhelun loputtua kello 18.08. Noin kello 18.11 vahtimestari soitti uudestaan hätäkeskukseen ja kertoi tilanteen muuttuneen. Tällöin hälytys muutettiin hätäkeskuksessa kiirelliseksi. Muun muassa pulloilla varustautuneet henkilöt olivat kokoontuneet ensin kirjaston aulaan, jossa oli samanaikaisesti myös muita ihmisiä. Yhteensä kirjaston aulassa oli noin parikymmentä henkilöä, joten häiriköitsijöiden todellinen lukumäärä jäi aluksi epäselväksi.

Järjestyksenvalvojien mukaan salin ovelle saapui kolme miestä, joilla oli luotiliivit ja pullokassi. Silminnäkijän mukaan yhdellä tunkeutujista oli päällään hitsausmaski, suojapuku ja hansikkaat. ”Kun heitä ei päästetty sisään, sain ensin nyrkistä hipaisuiskun naamaani. Sitten yksi heilautti lyömäaseeksi otetulla pullokassilla”, järjestäjien edustaja kuvaili. Uhrin avuksi tuli neljä järjestäjää, joista yksi sai puukoniskun selkäänsä. ”Terä upposi kaverin yläselkään ihan kunnolla”, kuvaili silminnäkijä. Kolmikko pakeni tämän jälkeen paikalta. Järjestyksenvalvojien toiminnan ansiosta hyökkääjät eivät päässeet sisälle saliin, jossa tilaisuus järjestettiin.

Lukittuun saliin kuului särkyvän lasin ja tappelun ääntä. Luentosaliin saapunut järjestäjähenkilö kertoi, että kolme henkilöä oli hyökännyt pulloin ja puukoin tilaisuuden järjestäjiä vastaan. Salissa olevilta ihmisiltä kysyttiin myös, että onko paikalla lääkäriä. Ylävartaloonsa puukoniskun saanut henkilö istui käytävällä odottamassa ambulanssihenkilöstön saapumista paikalle. Hän ei ilmeisesti loukkaantunut vakavasti vaan pystyi kävelemään iskun jälkeen. Paikalla saapui useita poliisipartioita. Tilaisuus pääsi jatkumaan välikohtauksesta huolimatta. Luentosalin ulkopuolista aluetta eristettiin nauhoin ja ovia lukittiin.

Tilaisuus päättyi kello 19.30. Paikalla olleet saivat kehotuksen, ettei kukaan lähde turvallisuuden vuoksi yksin kaupungille vaan että he liikkuvat kymmenen hengen joukoissa. Tilaisuudessa mukana ollut nainen kommentoi STT:lle: ”En olisi ikinä uskonut tällaista. Olen pitänyt kirjastoa turvallisena paikkana.”

Poliisi teki seuraavana päivänä kiinniottoja tapaukseen liittyen. Poliisi tutkii tapausta törkeänä pahoinpitelynä ja pahoinpitelyinä. Kirjastossa paikalla olleiden mukaan yksi keskustelutilaisuuteen pyrkineistä miehistä olisi ollut aiemmin mukana Suomen vastarintaliikkeen tapahtumissa. Tapahtumien järjestäjät kertoivat pitävänsä yhteyttä äärioikeistoon selvänä.

Reaktiot

Kirjan kirjoittajat

Li Andersson kertoi tilaisuuden jälkeen, ettei olisi voinut odottaa, että puukkoja olisi ollut häiriköinnissä mukana. Puukkohyökkäys järkytti Anderssonia, mutta hän sanoi olevansa iloinen, että tilaisuutta jatkettiin loppuun asti, eikä kukaan vahingoittunut vakavasti. Anderssonin mukaan on traagista, että poliittisen keskustelutilaisuuden järjestäjät joutuvat miettimään turvallisuutta. Andersson kertoi kokeneensa epäsuoraa uhkailua aiemminkin. Uhkailut liittyvät hänen tehtäviinsä Vasemmistonuorten puheenjohtajana.

Dan Koivulaakso kommentoi, että välikohtauksen ei voi antaa vaikuttaa, koska silloin alistuisi terrorille.

Vasemmiston edustajat

Kulttuuriministeri ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäen mukaan äärioikeiston väkivalta pitää ottaa vakavasti. Hänen mukaansa väkivallantekoja ei voi enää kuitata yksittäistapauksina. Arhinmäen mielestä Suomi ei saa ajautua tilanteeseen, jossa äärioikeisto pystyy häiriköinnillä ja pahoinpitelyillä estämään demokratian ja avoimen yhteiskunnan toteutumisen. Arhinmäki vaati sisäministeriltä tiukempia otteita äärioikeiston iskujen ehkäisemiseksi. Jyväskylän kaltaiset hyökkäykset ovat hänen mukaansa jäävuoren huippu. Arhinmäen mukaan suhtautuminen vähemmistöihin on muuttunut. Äärioikeiston silmätikuksi on hänen mukaansa joutunut vasemmisto, joka on toiminut rasismin ja maahanmuuttovastaisuuden vastavoimana. Lisäksi iskuja on tehty seksuaalivähemmistöihin ja myös koko poliittista järjestelmää vastaan. ”Nämä ovat hyökkäyksiä sananvapautta ja demokratiaa vastaan. Näitä ei voida enää kuitata yksittäistapauksina, vaan niihin pitää oikeasti puuttua”, Arhinmäki sanoi Ylen Ajantasan haastattelussa.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Eila Tiaisen mukaan on viimeinkin tunnustettava, että Suomessa toimii järjestäytyneitä äärioikeistolaisia ryhmiä. Tiaisen mukaan äärioikeistolaista väkivaltaa kohdataan Suomessa sekä arkisen rasismin että väkivaltaisten iskujen muodossa. Nämä ovat Tiaisen mukaan törkeitä, harkittuja ja selkeästi poliittisia väkivallantekoja, jotka tulisi laajalti tuomita välittömästi. Tiaisen mukaan suomalaisessa poliittisessa ilmapiirissä on tapahtunut sellaista, mikä mahdollistaa äärioikeistolaisen liikkeen voimistumisen. ”Tavalla, jolla politiikassa puhutaan esimerkiksi siirtolaisista, maahanmuuttajista tai seksuaalisista vähemmistöistä on vaikutusta myös siihen miten ihmiset kohtaavat toisiaan arjessa. Myös poliitikkojen on syytä ymmärtää tämä. Kaikenlainen rasistinen käyttäytyminen, oli se sitten puhetta tai fyysistä väkivaltaa on otettava vakavasti ja kitkettävä pois.”

Keski-Suomen Vasemmistonuoret korosti iskun poliittista luonnetta. Iskun kohdistaminen julkisessa tilassa järjestettyyn avoimeen yleisötilaisuuteen on järjestön mukaan hälyttävää ja viestii poliittisen ilmapiirin muutoksesta. ”Väkivallan uhalla tekijät pyrkivät herättämään pelkoa ja sitä kautta rajoittamaan poliittista toimintaa.” Kansanedustaja Anna Kontula (vas.) kysyi Facebookissa, montako kaasu-, polttopullo- ja teräaseiskua pitää vielä tehdä, jotta ”30-luvulle jämähtänyt suojelupoliisin johto pääsee jyvälle järjestäytyneen äärioikeiston olemassaolosta”. Helsinkiläinen kansanedustaja Silvia Modig (vas.) totesi Facebook-viestissään: ”Voimia kaikille teille, jotka teette korvaamatonta työtä vihan ja väkivallan kitkemiseksi keskuudestamme. Ja toivottavasti loukkaantunut toveri toipuu pian.”

Sisäministeri Päivi Räsänen

Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd) piti välikohtausta erittäin valitettavana. Räsänen lupasi sisäministeriön tiedotteessa, että puukotustapauksen ja hyökkäjien taustat selvitetään perusteellisesti. Räsänen kertoi myös tuomitsevansa kaiken kokoontumis- ja sananvapautta loukkaavan väkivallan. Räsäsen mukaan ääriliikkeiden toiminta on Suojelupoliisin tehokkaassa tarkkailussa.

Muun muassa pääministeri Jyrki Katainen (kok.) vaati blogikirjoituksessaan nollatoleranssia sananvapautta ja kokoontumisvapautta vastaan tehtyjä rikoksia kohtaan. ”Sananvapaus on avoimen, demokraattisen yhteiskunnan ehdoton edellytys. Samoin kokoontumisen vapaus. Molemmat näistä oikeuksista ovat loukkaamattomia ja rikkomuksiin niitä kohtaan on oltava nollatoleranssi”, Katainen kirjoitti. ”Meillä kaikilla, asemasta ja roolista riippumatta, on yhteinen vastuu siitä, että vihanlietsontaan puututaan ajoissa ja riittävän jämäkästi – myös internetin keskustelupalstoilla. Keinotekoisen vastakkainasettelun lietsonta, vihapuheet ja suoranainen rasismi on tuomittava ja torjuttava.”

Suomen PEN

Kirjailijoiden ja toimittajien sananvapausjärjestö Suomen PEN vaati viranomaisia selvittämään tapahtumat ripeästi. ”Väkivalta on surullinen ja ehdottoman väärä tapa toimia. Jyväskylässä tapahtunut väkivaltainen isku ei kaikesta huolimatta saa lietsoa pelkoa. Kirjojen kirjoittaminen, niiden kustantaminen, myyminen ja lainaaminen sekä kirjoista järjestettävät tilaisuudet ovat oleellinen osa sananvapautta”, Suomen PEN tiedotti. PENin mukaan on poikkeuksellisen valitettavaa, että väkivaltainen välikohtaus tapahtui nimenomaan kirjastossa. ”Kirjastot ovat paikkoja, joissa kenenkään ei pidä pelätä, vaan joissa itse kunkin pitäisi käydä useamminkin.” PEN painotti, että ilmaisunvapautta turvaamalla turvataan myös muita kansalaisoikeuksia, kuten kokoontumisen vapautta ja oikeutta poliittiseen toimintaan.

Alexander Stubb

Eurooppaministeri Alexander Stubb (kok.) kirjoitti puukotusvälikohtauksen jälkeisenä aamuna Twitter-viestin, jossa hän kysyi:  ”Voisiko joku kertoa mikä on Euroopan äärioikeiston ja -vasemmiston ero nykyään? En oikeasti tiedä. Kertokaa please.” Stubbin viesti tulkittiin yhteisöllisissä viestimissä kannanotoksi Jyväskylän tapaukseen, koska äärioikeiston tekemäksi epäilty puukotus oli verkkokeskusteluissa sälytetty osin kirjan vasemmistolaisten kirjoittajien syyksi. Muun muassa Paavo Arhinmäkeä ihmetytti, että hallituspuoluetta edustavat Andersson ja Koivulaakso voitiin julkisessa keskustelussa leimata äärivasemmistolaisiksi. ”Aivan kuin olisi ääritoimintaa kirjoittaa kirja, jossa käydään läpi äärioikeiston toimintaa.”

Ministerin esikunnasta kerrottiin Uusi Suomi -verkkolehdelle, että Twitter-viesti ei liity millään tavalla Jyväskylän tapahtumiin, vaan Euroopan tilanteeseen. Sisäministeriön alainen sisäisen turvallisuuden ohjelma vastasi Twitterissä Stubbin kysymykseen. Ohjelman Twitter-päivittäjä kertoi, että äärioikeiston ja -vasemmiston toimintaa Suomessa on kuvattu tilannekatsauksessa tammikuussa 2013. Katsauksen mukaan ääriliikehdinnät ovat Suomessa vähäisiä. Siinä missä väkivaltaista äärivasemmistolaista toimintaa ei Suomessa ole, kuvaa sisäministeriö Suomen Vastarintaliikettä mahdollisesti vaaralliseksi taistelevaksi järjestöksi. Suomesta puuttuu konfliktihakuinen antifasistiryhmä, joka hakeutuisi aktiivisesti väkivaltaisiin yhteenottoihin uusnatsien kanssa tai kohdistaisi väkivaltaa äärioikeistopoliitikkoihin.

Juho Eerola ja Olli Immonen

Perussuomalaisten toinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Juho Eerola kommentoi puukotusvälikohtausta Facebookissa. Eerola kirjoitti, että häntä pidettäisiin ”kusipäänä”, jos hän kirjoittaisi ”vaikkapa islamia, Suomen somalivähemmistöä, homoja, kasvissyöjiä, sotaveraaneja, hevidiggareita tms. porukkaa käsittelevän (ko. porukan näkemysten mukaan ehkä asenteellisenkin?) kirjan ja sitten olisi vielä niinkin raukka, että ei edes päästäisi tuota kritisoimaansa jengiä sitä kritiikkiä kuuntelemaan”. Eerola myös epäili STT:n haastattelussa, että hyökkäys saattoi olla kirjan kirjoittajien järjestämä mainostemppu. Dan Koivulaakso piti Eerolan vihjailuja vastenmielisinä.  ”Kyseessä oli uusnatsiryhmän hyökkäys kirjastossa pidetyn keskustelutilaisuuden järjestäjiä ja sitä kautta myös puhujia vastaan”, Koivulaakso sanoi STT:lle. Koivulaakson mukaan väkivalta kertoo siitä, että äärioikeiston uhkailujen vuoksi kukaan muu taho ei nykyisin suostu puhumaan aiheesta julkisesti.

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen kommentoi puukotuksen jälkeen maahanmuuttokriittisten Hommaforumilla, että on syytä välttää niin äärioikeiston kuin äärivasemmiston tilaisuuksia. Liv Andersson piti Immosen kommenttia käsittämättömänä. Hän ihmetteli, kuinka Immonen saattoi puhua näin yleisestä, kirjastossa järjestetystä tilaisuudesta, jossa puhuttiin kirjasta. ”Sitä ei voi määritelmällisesti mitenkään leimata äärivasemmiston tilaisuudeksi.” Andersson toteaa olevansa vasemmistolainen, ei äärivasemmistolainen. ”Ei Suomessa ole mielestäni väkivaltaisia vasemmistolaisia ryhmiä tai vasemmistoterroria. Väite ei perustu mihinkään. Mutta on ollut lukuisia tapahtumia, joissa on ollut Suomen vastarintaliikkeen edustajia paikan päällä valmiina käyttämään väkivaltaa. Täten voisi jo puhua äärioikeistolaisen ryhmittymän muodostamasta uhasta”, Andersson sanoi Kansan uutisten haastattelussa.

Muita kannanottoja

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero sanoi haastattelussa, että ääriryhmät ovat Suomessa uhka. Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet muistutti Facebookissa, että rasismi rikoksen motiivina on rangaistuksen koventamisperuste. Ilta-Sanomien päätoimittajan Tapio Sadeojan mukaan Jyväskylän hyökkäyksen kaltaisista väkivallanteoista on ehdottomasti oltava huolissaan. ”Väkivallan tarkoituksena on kylvää pelkoa. Se saa ihmiset miettimään, uskaltaako tällaisiin tilaisuuksiin osallistua. Suomella ei ole varaa suvaita yhtään Jyväskylän kaltaista tapausta, ei minkään aatesuunnan edustajilta.” Sadeojan mukaan tapaus muistuttaa, ettei sananvapauden perusoikeutta voi Suomessakaan ottaa itsestään selvänä asiana.

Yle Keski-Suomen toimittaja Antti Seppälä kirjoitti Ylen verkkosivuilla, että on vaikea nähdä mikä muu tarkoitus kirjastossa riehuneilla oli kuin herättää pelkoa terrorin kautta. ”Jyväskylän terrori-iskussa ei enää ollut kyse kaasusumutteista tai nyrkkitappelusta. Nyt oli kyse ihmishengestä.” Toimittajan mukaan riehujat tulivat valmistautuneina, ”teräasetta kun suomalaisessa arjessa ei tarvitse”. Toimittajan mukaan muun muassa suomalaiset äärioikeiston, maahanmuuton ja rasismin tutkijat ovat muuttuneet häirinnän vuoksi yhä haluttomammiksi kommentoimaan asioita. ”Kommentoinnista kun seuraa vähintään vihapostin tulva.”

Kaasusumutus Oulussa 2012

Aikaisemmin Vapaa vasemmisto -liikkeen puhetapahtumassa äärioikeistosta heinäkuussa 2012 Oulussa sattui välikohtaus, kun Koivulaakson kasvoille sumutettiin kaasua. Koivulaakso kiinnitti tuolloin huomiota oudosti käyttäytyvään mieheen, joka poistui eteiseen. Koivulaakso seurasi häntä ja sai sumuttimesta kaasua kasvoilleen. Muutkin paikalla olleet noin 20 ihmistä altistuivat kaasulle.

Poliisi tutki tapausta pahoinpitelynä, poliittisten toimintavapauksien loukkaamisena ja kokouksen estämisenä. Epäilty oli vuonna 1990 syntynyt mies, jolla oli yhteyksiä äärioikeistolaiseen Suomen vastarintaliikkeeseen. Mies oli ollut osallisena tapaukseen, jossa Suomen Vastarintaliikkeen jäsen oli hyökännut Rotuaarilla eduskuntavaalien alla kokoomuksen järjestösihteerin kimppuun.

Lähteet

Jaa uutinen: