Keskustelu:Nokian valta Suomessa

Viimeisin kommentti: 12 vuotta sitten käyttäjältä Otrfan aiheessa Wikipedia

Ongelmia:

  • "Matti Alahuhdalla ja hänen kauttaan myös Nokialla on todennäköisesti valtaa korkeakoulun hallintaan." Väitteelle ei ole annettu lähdettä.
  • Kirjoitusviheitä. Lisäksi esimerkiksi tekstit "milj. €" on korvattava muodolla "miljoonaa euroa" jne.
  • Käytetty liikaa painettuja lähteitä. Kukaan vapaaehtoistoimittajista ei varmaankaan tule hankkineeksi niitä käsiinsä uutisen tarkistaakseen.
  • Otsikossa ei ole verbiä, eikä "uutinen" käsittele mitään tiettyä tapahtumaa. Tällainen taustoittava artikkelikin olisi ihan OK, mutta sen eri osat ovat aivan irrallisia. Vähintäänkin pitäisi kirjoittaa johdantokappale, joka vetäisi eri tapaukset ja näkökulmat yhteen.

Tästä voisi tulla ihan hyväkin artikkeli, mutta se vaatisi paljon työtä. Nykyisellään ei julkaisukelpoinen. --PeeKoo 25. helmikuuta 2009 kello 20.10 (UTC)Vastaa

Kiitos --PeeKoo. Olen samaa mieltä, että lähteissä ja johdannossa on parantamismahdollisuuksia. Yritetään parantaa. Watti 26. helmikuuta 2009 kello 17.42 (UTC)Vastaa
Hyväksyn artikkeleiden kehittämisen ja kritiikin. Kuitenkin, mielestäni tässä esitetty kritiikki julkaisemisen estoon on trivialiteettiansa. Puutteet eivät ole mielestäni kokonaisuuden kannalta niin merkittäviä, ettei artikkelia voisi julkaista. Jos puutteita on, jokainen voi parantaa artikkelia. Kun artikkeli on esillä, parantajiakin löytyy todennäköisemmin. Uskon, että artikkelissa viittaamani kirjat löytyvät useiden kirjoittajien kirjahyllystä. --Watti 27. helmikuuta 2009 kello 11.10 (UTC)Vastaa
Aikaisemmalla johdannolla oli parempi. Nyt POVia on tullut reilusti lisää. Tällaiset heitot (Ovatko poliitikot riippumattomia vai onko Suomessa politiikan ja liikemaailman pyöröovi?) kuuluvat kolumneihin, ei Wikiuutisiin, jonka suomenkielisessä versiossa ei ole linjattu miten omaa raportointia (vrt. tavanomaista toissijaisten lähteiden nivomista) tulisi tehdä. Ota ne pois ja anna jokaisen lukijan päättää itse miltä osin esitetyissä asioissa on kyse korrelaatiosta ja miltä osin kausaatiosta. --Ras 27. helmikuuta 2009 kello 16.08 (UTC)Vastaa
Tarkennan vielä vähän, että kyllä meillä on oman raportoinnin mahdollisuus. Muun muassa Wikiuutisten wiki-luonteen vuoksi toimittaja ei kuitenkaan voi kirjoittaa artikkeleihin omia mielipiteitään tai kyseenalaistuksiaan. Muiden (asiantuntijoiden/julkisuuden henkilöiden) mielipiteistä saa kertoa. --PeeKoo 27. helmikuuta 2009 kello 19.42 (UTC)Vastaa

"Tekesin hallituksessa on Nokian johtaja Kai Öistämö, joten Nokialla on todennäköisesti valtaa siihen mihin valtion tutkimusrahoja suunnataan." Tähän on saatava lähde. Vaikka päättelyketju ehkä onkin suht. looginen, toimittaja ei voi neutraalisti esittää tuollaista väitettä. Jos joku muu on sanonut noin, niin "kerro kenen mukaan". --PeeKoo 27. helmikuuta 2009 kello 19.42 (UTC)Vastaa

Lex Nokia muokkaa

Lainsäädäntö ei ole vain puoluepolitiikkaa. Laki ja eduskunta menettävät arvostuksensa, jos lain säätämisessä ohitetaan enemmistö oikeustieteen asiantuntijoista. Mielipiteen vaihtaminen keskeneräisessä asiassa on normaalia asian punnintaa, ja voi osoittaa tässä tapauksessa viisasta harkintaa ja itsenäistä päätöksenkykyä. Keinotekoista kiirettä ja painetta saatetaan käyttää manipulointikeinona. Keskeneräisen lakiehdotuksen palauttaminen osoittaa kuitenkin poliittista vastuuntuntoisuutta. Watti 26. helmikuuta 2009 kello 17.45 (UTC)Vastaa

Kirjoitusteni pääpaino on kestävässä kehityksessä, energiapolitiikassa, ihmisoikeuksissa ja liiketoiminnassa/taloudessa. Nokia on pyrkinyt vaikuttamaan ainakin energiapolitiikkaan, talouspolitiikkaan, ammattiyhdistyksiin, tutkimukseen ja lainsäädäntöön. Kansainvälinen talous- ja yhteiskuntapolitiikka heijastuu Nokian roolissa Suomessa. Mielestäni aihe on keskeneräisenäkin jo julkaisukelpoinen. Aiheen laajuuden vuoksi artikkeli täydentyy toki edelleen. Watti 5. maaliskuuta 2009 kello 17.59 (UTC)Vastaa

Ohjeet toimittajille muokkaa

Viittaamani Paul Krugman: ohjeet ei mielestäni viittaa puolueeseen vaan tiettyyn vallankäytön tapaan. Referoin kirjoitusta, mutta suosittelen alkuperäistä tekstiä. Paul Krugmanin mukaan yhä useampi on alkanut ymmärtää, miten vakava tilanne on. Muutos voi tapahtua vain siten, että julkaisemme totuuden tapahtumista. Krugmanin ohjeet lehtimiehille:

  1. Älä oleta, että poliittisissa ehdotuksissa on järkeä suhteessa väitettyihin tavoitteisiin. Todellisten päämäärien tutkimisessa ei ole mitään hullua. Vehkeily ei ole epärealistista, vaikka päämäärät olisivat melko avoimia.
  2. Älä oleta tavallista poliittista sääntöjenmukaisuutta. Valta pyrkii hallitsemaan mediaa puheenaiheita manipuloimalla. Koska valta ei hyväksy järjestelmää, se ei hyväksy muiden oikeutta kritiikkiin. Ilman kritiikkiä ei ole vapaita vaaleja eikä sananvapautta.
  3. Oleta vastahyökkäys kritiikkiin.
  4. Älä usko, että tavoitteilla on rajat.
    Watti 26. helmikuuta 2009 kello 17.50 (UTC)Vastaa
Paul Krugmanin kirjan johdanto: Rules of reporting (s.13-19): Ensimmäinen askel on ymmärtää, mitä tapahtuu. Rules of reporting eli toimitusperiaatteet: Miten kertoa tarina? Periaatteita voivat käyttää kaikki, jotka pyrkivät ymmärtämään uutisia. The great revulsion (s.20): Yhä useampi on alkanut ymmärtää, miten vakava tilanne on. Krugmanilla on visio, ehkä vain toive, suuresta vastareaktiosta: Hetkestä, jolloin amerikkalaiset alkavat ymmärtää, mitä on parasta maalle. Jotta se tapahtuisi, on raportoitava totuus tapahtumista. Watti 4. maaliskuuta 2009 kello 12.51 (UTC)Vastaa

Ongelmallinen aihe muokkaa

Tästä välittyy heti sellainen kuva, että artikkelia kirjoittamaan aloittaessa on ollut mielessä tietty lopputulos ja nyt vain sitä näkökulmaa tukevia viitteitä tuodaan esille. Tietysti vain negatiivinen uutinen on tällaisissa asioissa "uutinen". Silti välttäisin turhaa loanheittoa. --Ras 26. helmikuuta 2009 kello 20.04 (UTC)Vastaa

Eräs ongelma on, että artikkelin käsittelemien aiheiden yhteennivomiselle ei oikein ole "lähdettä". Jonkun asiantuntijan olisi esimerkiksi pitänyt rinnastaa Aalto-yliopisto ja USA:n yliopistopolitiikka toisiinsa, jotta nämä voitaisiin mainita. Vastaavasti esimerkiksi brändityöryhmän mainitseminen artikkelissa ei oikein sovi, jollei joku ole kyseenalaistanut asiaa Nokian vallan suhteen. Jne., jne. --PeeKoo 2. maaliskuuta 2009 kello 17.34 (UTC)Vastaa

Kiitos Ras ja PeeKoo. Lex Nokian vuoksi aloin koota uutista Nokian vallasta. Uutinen koostuu pääasiassa yleistiedosta ja tuoreista lehtiuutisista. Kaikki ovat tervetulleita täydentämään artikkelia. Mitä useampi kirjoittaja sen parempi. Joidenkin mielestä aiheesta voi helposti muodostua kritiikin sijaan liiankin ylistävä. Kiitos PeeKoo Kenen mukaan - mallinteista. Ne ovat wikin vahvuus. Palasia voi kytkeä yhteen vertaamalla talousteorioihin. Viittasin Bushiin ja uusliberalismiin. Lisään keskusteluun määritelmän ja lähteen. Watti 4. maaliskuuta 2009 kello 13.31 (UTC)Vastaa

Aalto yliopisto muokkaa

Liikemaailma on aina pyrkinyt hallitsemaan nimenomaan tekniikan ja kauppatieteiden opiskelijoita ja yliopistoja. Siihen tässäkin uudistuksessa mielestäni pyritään. Aiheen tarkempi kuvaus viitteineen liittyy Wiki-artikkeleihin: w: Aalto yliopisto. Tässä viitataan vain Nokian rooliin tekniikan ja kauppatieteiden opintojen hallinnassa ja yhteiskunnan kehityksessä. Watti 27. helmikuuta 2009 kello 11.16 (UTC)Vastaa

Uusliberalismi muokkaa

Naomi Kleinin mukaan Friedmanin mukaan poliittinen vapaus on vähemmän tärkeää verrattuna rajoittamattomaan kaupan vapauteen. Mielestäni Bushin politiikkaa voi kuvata uusliberalistiseksi, koska hän on kannattanut ideologian mukaisia muutoksia. Esimerkiksi Kleinin mukaan George W. Bushin ollessa Texasin kuvernöörinä, Texas yritti yksityistää sosiaaliturvaa. Bushin mielestä se oli loistava idea. Clinton keskeytti huutokaupan. ref. Tuhokapitalismin nousu WSOY 2007, s. 228, 357. Watti 4. maaliskuuta 2009 kello 13.36 (UTC)Vastaa

Heikki Patomäki on määritellyt mielestäni uusliberalismin selkeästi kirjassa Uusliberalismi Suomessa, WSOY 2007, s.28. Patomäen mukaan uusliberalismin päämäärä on minimoida valtion rooli yhteiskunnassa lakien, perusturvan ja kansainvälisten sopimusten kautta. Patomäen mukaan: Mitä paremmin uusliberalismi onnistuu, sitä vähemmän vaaleilla valituilla poliitikoilla on enää mitään päätettävää.
Uusliberalismin mukaan edistys ei merkitse sosiaalisia uudistuksia ja lisää demokratiaa, vaan markkinoiden vapautta. Opin mukaan yksityiset markkinat ovat tehokkaat ja perinteinen valtio tehoton. Siksi julkiset organisaatiot uudistetaan yhtiöjohtamismallien mukaisesti. Uusliberalismi pyrkii laajentamaan yksityisomistusta ja markkinoita julkisorganisaatioon ja siirtämään päätösvaltaa budjetin laatijoille. (s. 50, 28-29)
Julkishallinnossa uusliberalismi pyrkii eroon sellaisesta modernista valtiosta, jossa lainsäädäntö ja toimeenpanovalta ovat selkeästi erotettu ja jossa vakaus, laillisuus, menettelytapasäännöt ja demokratia ovat keskeisiä periaatteita.(s.72)
Uusliberalismi on Milton Friedmanin (1912-2006) oppeihin perustuva talousteoria ja poliittinen filosofia. Se syntyi vastareaktiona keynesiläisyyttä vastaan. Monien uusliberalistien mielestä myös autoritaarinen valtio on hyväksyttävää, jos yksityistä omistusoikeutta uhataan (Pinochet). (s.28) Patomäen mukaan uusliberalismi on perinteisetä näkökulmasta oikeistolainen aate, vaikka uusliberalisti voi kuulua mihin puolueeseen tahansa. (s.10) Patomäen Suomessa uusliberalisteja on mm. Paavo Lipponen. Paavo Lipposen mukaan pelottelijoiden väitteet eivät perustu tosiasioihin ja ovat onttoja, ylimielisiä ja typeriä. Lipponen ei kumoa omien perustelujen ohella vastustajien väitteitä. ref. HS Lipponen listasi valtakunnan viisaat 16.5.2008. Watti 4. maaliskuuta 2009 kello 14.47 (UTC)Vastaa
Jos "George W. Bushin uusliberalistinen aika", josta artikkelissa puhutaan, tarkoittaa Bushin presidenttikautta 2001–2009, tarvitaan lähde sille, että "esimerkit osoittavat". Bushin toiminta kuvernöörinä oli ennen tämän presidenttikautta.
Tarvitaan myös lähde sille, että "asiantuntijoiden ohittaminen Yhdysvaltojen lainsäädännössä". Mitä asiantuntijat sanoivat sosiaaliturvan yksityistämisestä ja miten Bush ohitti heidät? (Mutta kuten mainittu, tarvitaan tuoreempi esimerkki kuin tuo.)
Kaikki lähteet olisi mainittava itse artikkelissa, jotta lukija näkee ne ja meidän muiden on helpompi kehittää sitä. --PeeKoo 5. maaliskuuta 2009 kello 17.24 (UTC)Vastaa

Wikipedia muokkaa

Uutisen aihe ansaitsisi artikkelin Wikipediaan. Tämä sivu voisi olla pohjana artikkelille. Vastaavia artikkeleita voisi aloittaa muistakin yrityksistä, kuten energiayritykset. Watti (keskustelu) 2. huhtikuuta 2012 kello 08.23 (UTC)Vastaa

Tervetuloa aloittamaan artikkeli Wikipediassa eston päätyttyä. --Otrfan (keskustelu) 2. huhtikuuta 2012 kello 13.15 (UTC)Vastaa
Palaa sivulle ”Nokian valta Suomessa”.