Eduskunta hyväksyi yliopistouudistuksen
30. kesäkuuta 2009
| ||||||
Eduskunta hyväksyi kiistellyn yliopistouudistuksen 16.6.2009 äänin 168–16. Kansanedustajista 15 oli poissa. Eduskunnan hyväksymän uuden lain mukaan yliopistot eivät kuulu enää valtiolle vaan ovat itsenäisiä laitoksia tai säätiöitä. Yliopistojen hallitukseen voidaan valita enemmistö yliopiston ulkopuolisia jäseniä.[2] [3]
Yhditymiset muokkaa
Aalto-korkeakoulu, aiemmin Innovaatioyliopisto tai Huippuyliopisto, on Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu yhdistymisestä syntyvä uusi suomalainen korkeakoulu, joka aloittaa toimintansa vuoden 2010 alusta. Nimeksi valittiin 29.5.2008 Aalto-korkeakoulu.[4] Innovaatioyliopiston toteuttamisesta sovittiin Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa huhtikuussa 2007.[5]. Turun yliopisto ja kauppakorkeakoulu yhdistyvät. Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyvät. Valtion rahoitusosuus riippuu yritysrahoituksen määrästä.[6] Aalto-yliopistohanketta on valmisteltu valtiosihteeri Raimo Sailaksen puheenjohdolla työryhmässä.[7]
Yliopistohanketta vastustava Pro Arte -verkosto julkisti 12. huhtikuuta 2007 hanketta vastustavan vetoomuksen, jonka allekirjoitti yli 5000 ihmistä, mukaan lukien merkittävä joukko kuuluisia taiteilijoita ja kulttuurialan vaikuttajia, muun muassa elokuvaohjaajat Aki Kaurismäki ja Pirjo Honkasalo, kirjailija Leena Krohn sekä valokuvataiteilija Elina Brotherus.[8] Adressi luovutettiin opetusministeri Sari Sarkomaalle 5.6.2007. [9]
Kiinteistöt muokkaa
Opetusministeri Sari Sarkomaa (kokoomus) ja valtionvarainministeri Jyrki Katainen (kokoomus) ovat asettaneet työryhmän selvittämään uudelta pohjalta yliopistokiinteistöjen käyttöä. Nykyisin ne ovat Senaatti-kiinteistön hallinnassa ja yliopisto maksaa vuokraa. Kaavailtiin, että muodostettaisiin kiinteistöyhteisö, jossa omistajuus jakautuisi valtion, yliopiston ja ulkopuolisten kiinteistösijoittajien kesken. Yliopistoissa pelätään, että ulkopuoliset kiinteistösijoittajat nostavat vuokria kohtuuttomasti.[10] Toimitilat muodostavat 20 % vuosibudjetista ja tilat ovat toimintaan välttämättömät. Senaatti-kiinteistöjen arvo 18 yliopistossa on 1,8 mrd. euroa. Vuokrauksen liikevaihto on noin 200 miljoonaa euroa vuodessa.[11]
Helsingin yliopiston rehtori Ilkka Niiniluoto arvosteli hallituksen yliopistopolitiikkaa Helsingin yliopiston 368-vuotis juhlapuheessaan. Rehtori vaati, että yliopistojen pitää päästä vapaiksi markkinavuokrien kierteestä. Niiniluodon mukaan valtiovarainministeriön ehdotus on kovin lyhytnäköinen. Niiniluoto arvosteli myös viimeaikaista poukkoilua yliopistorahoituksessa. Hän näki jopa hirtehishuumoria lisärahoitustarjouksessa, jos yliopisto saa kerättyä yksityistä rahaa. Niiniluoto arvosteli säätiöyliopiston hallintomallia.[12]
Välikysymys muokkaa
| ||||||
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ja opetusministeri Sari Sarkomaa (kok) puolustivat eduskunnan kyselytunnilla painokkaasti yliopistojen muuttamista säätiöiksi ja yksityisrahoitusta huhtikuussa 2008.[14]Eero Heinäluoma tyrmäsi täysin yliopistojen säätiöittämisen. Hänen mukaansa säätiömalli vaarantaa sivistysyliopiston tulevaisuuden ja autonomian ja on alueellisesti epätasa-arvoinen. Sdp vaati myös avoimuutta valmisteluun, salakähmäisen hallituksen sisäisen valmistelun sijaan.[13]
Eduskunnassa oli opposition välikysymys innovaatioyliopistosta 21.5.2008. Se käsitteli yliopistojen asemaa, rahoitusta ja säätiömallia. Hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 108 - 68. Välikysymyksen takana oli koko oppositio. Hallituksen rivit pysyivät äänestyksessä yhtenäisinä. Opposition mukaan hallitus on tekee yliopistot riippuvaisiksi yksityisestä pääomasta, vähentää niiden oikeutta määrätä toiminnastaan ja tekee yliopistot keskenään eriarvoisiksi. Hallitus piti uudistusta välttämättömänä ja uskoo ulkopuolisen rahoituksen olevan yliopistojen etu.[15]
Hallitus vakuutti, että valtiolla säilyy yliopistossa päätösvalta. Opetusministeri Sari Sarkomaa (kok) lupasi Sdp:lle tuki- ja erityisopetusta, mutta uhkasi lopulta jättää koko opposition luokalle. Pertti Virtasen mukaan uudistusta on kutsuttu jo inhovaatioyliopistoksi. Eero Heinäluoma (sdp) ei hyväksynyt, että rahalla saa ostaa yliopiston hallintopaikkoja. Sarkomaan mukaan ei ole tarkoituskaan, että yksityistä rahaa saadaan kaikille.[16]
Mielenosoitus muokkaa
Helsingissä järjestettiin 23.5.2008 Eduskuntatalolla mielenosoitus sivistysyliopiston puolesta. Mielenosoituksessa vaadittiin hankkeen jäädyttämistä.[17]
Rahoitus muokkaa
| ||||||
Huhtikuussa 2008 esitettiin, että yliopisto saisi valtiolta 2,5 kertaa niin paljon rahaa kuin se saa kerättyä yksityisiltä markkinoilta.[13] Professoreiden tutkimusten ja lausuntojen riippumattomuus on väistämättä heikompaa, koska yleensä rahoittajat määräävät, mitä saa julkaista ja miten laajaa tutkimus on. Lain seurauksena Suomen yliopistot eivät ole enää itsenäisiä ja riippumattomia. Professori Heikki Patomäen mukaan päätösoikeuden jakaminen yliopiston ulkopuolelle vähentää yliopistojen itsehallintoa ja syventää riippuvuutta rahoittajasta.[19]
Liiketaloustieteen tohtorin (Minnesota) Mikko Ketojärvi (dosentti TKK:lla) kysyi: Miksi huippuprofessorit tulisivat suomalaiseen yliopistoon, jota johtaa yliopiston ulkopuolinen hallitus? Surin haaste on rekrytoida osaava henkilöstö ja sitouttaa se. Esimerkiksi Pariisin ja Madridin korkeakouluilla on rekrytointi ongelmia. Ulkopuolisen hallituksen hyödyllisyydestä ei ole tieteellistä näyttöä. Sitä ei tue yksikään tutkimus. Heljä Misukan mukaan yliopistoon tulee vain ulkopuolisia asiantuntijoita ja heille annetaan koko strateginen johtaminen. Jopa yksityisessäHarvardin yliopistossa 40 mrd dollarin varallisuutta hallinnoi 8 ulkopuolista varainhoidon asiantuntijaa ja 4 professoria ja ylintä johtoa.[20]
Arvostelu muokkaa
Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton mielestä suunniteltu innovaatioyliopisto on laiton. Huhtikuussa 2008 julkistetun säädekirjan mukaan suunnitelma ei ole perustuslain mukainen autonominen yliopisto. Säädekirjan mukaan valtioneuvosto nimeää viisi hallitusjäsentä ja muut allekirjoittajat kaksi jäsentä.[21]
Professori Heikki Patomäen (HY, kansainvälisen politiikan professori ja Melbournen RMIT yliopisto, globalisaation ja globaalien instituutioiden [[w: Innovaatio|innovaatioprofessori) mukaan tieteen vapaus ja yliopistojen itsehallinto ovat perustuslaillisia periaatteita. Jos valta annetaan yliopiston ulkopuolelle, se merkitsee perustuslain vastaista vallankaappausta. Päätösoikeuden jakaminen yliopiston ulkopuolelle vähentää yliopistojen itsehallintoa ja syventää riippuvuutta rahoittajasta. Hallituksen linjauksen mukaan julkisen rahoituksen ehtona on yksityinen raha. Se osoittaa, että tavoitteena on tehdä yliopistot riippuvaiseksi yksityisten rahoittajien eduista. Innovaatioprofessorin mukaan tulosjohtaminen murentaa sen perustaa, jolle suomalaisen koulutuksen menestys ja saavutukset on rakennettu. Vapaa tiede ja autonominen yliopisto ovat kaikkien yhteinen etu. Tiede edellyttää vapautta tekemisistä ja käytännöllisistä intresseistä. Yliopistojen vapaudella ja itsehallinnolla on suuri yhteiskunnallinen merkitys. Todelliset innovaatiot syntyvät kriittisestä ajattelusta. Patomäen mukaan avoimessa yhteiskunnassa tiede saa tutkia, opettaa ja sanoa mitä parhaimmaksi katsoo. Tieteen julkisuus ja kriittiset menetelmät ovat terveen oppimisen paras tae. [1]
| ||||||
Professori Kari Uusikylän mukaan maan hallitus uskoo huippuyliopistoon kuin ”lapsi joulupukkiin”. Arvostelijat voivat olla vihaisia röyhkeästä tavasta, jolla jotkut ajavat omia etujaan yhteisen edun nimissä. Ei huippuyliopistoksi voi julistautua. Huipulle pääsy vaatii poikkeuksellista lahjakkuutta. Mitä ajatella siitä, että tuleva huippuyliopisto TKK reputti korkeakoulujen arviointineuvoston laadunvarmennustarkastuksessa? Cambridgessä huippuyliopiston valmistelijoille kerrottiin: ."Pahinta mitä voidaan tehdä on keskittyminen tutkimukseen, jota elinkeinoelämä haluaa. "Vapaus synnyttää tieteen huippuja. Cambridge karsastaa ylhäältä tulevia ohjeita ja isoja tieteiden välisiä projekteja. Cambridgessä toimitaan kuten luovuustutkijat suosittelevat. Juuri näin innovaatiot syntyvät.[22]
Kauppakorkeakoulun professori Liisa Uusitalon mukaan ei ole osoitettu, että suuryliopistolla olisi taloudellisia tai oppimisen ja tutkimuksen laatuun liittyviä etuja. Jos tiedolta vaaditaan välitöntä käytettävyyttä, se loukkaa tieteen autonomiaa. Yliopistojen mielestä kaikki ulkopuolinen ohjaus ja kontrolli, sekä yritysten että opetusministeriön taholta, kääntyy tarkoitustaan vastaan. Näin käy etenkin, jos ulkopuolinen rahoitus johtaa lyhytkestoisiin projekteihin, joiden tavoitteet on määritelty ulkopuolelta. Tuhoisin on Uusitalon mukaan jos ulkopuoliset rahoittajat päästetään hallinnoimaan toiminnan sisältöä. Professorit ymmärtävät johtajia ja virkamiehiä paremmin, oman tieteenalansa keskeiset ongelmat. Uusitalon mukaan yrityksissäkään ei olla varmoja, onko heillä aikaa yliopistojen hallinnoimiseen ja kykyjä tutkimustyöhön osallistumiseen. Tieteellisen tiedon tuottaminen saattaa edellyttää eri konsepteja kuin yrityksen johtaminen. Liisa Uusitalon ilahtuu talouselämän lisärahoituksesta, jos se ohjataan tutkimussäätiöiden ja –rahastojen kautta tieteellisen asiantuntemukseen perustuen. Jos valtion rahoitus kytketään yritysrahoitukseen, yliopistot joutuvat jatkuvasti käymään kerjuulla yrityksissä. Silloin pitkäjänteisyys kärsii ja rahoitus heilahtelee voimakkaasti taloussuhdanteiden mukaan. Yhdistymisvimmassa ei kunnioiteta tieteiden omaa tapaa edistyä ja luoda uutta tietoa.[23]
Professori Jukka H Meurmanin (Helsingin yliopisto, Karoliininen instituutti, Tukholma) mukaan huippuyliopistoa ei synnytetä, vaan se syntyy omaehtoisesti, jos on syntyäkseen ja se vaatii järkähtämättömän taloudellisen perustan. Poliitikkojen kuvitelma siitä, että mahtikäskyllä saadaan talouselämä yhteistalkoisiin yliopistojen kustannuksia jakamaan on epärealistinen. Meurman epäilee yritysten halua jakaa pyyteettömästi vuosittain miljoonia euroja. Lahjoitusprofessuurit ovat tärkeitä, mutta korvamerkittyinä myös pulmallisia. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Yliopiston perustehtävä on omalähtöinen salliva tutkimusympäristö ja nuorison sivistäminen. Meurmanin mukaan Suomen valtionhallinnon päättäjät ovat edesvastuuttomia yliopistouudistuksessa.[24]
Professori Leif C. Andersson, Helsinki, mukaan uudistus on lähtölaukaus yliopistoyksikköjen vähentämiseen, koska joidenkin mielestä yliopisto on ylimitoitettu ja pirstaleinen. Andersson ehdottaa yliopistorahoituksen lisäämistä kehitysapurahoilla kouluttamalla kehitysmaiden opiskelijoita.[25]
Professori Paavo Uusitalon mukaan (vierailee Nicolaus Copernicus-yliopisto Torún, Puola) hanke on teoreettiselta pohjaltaan kestämätön, kallis ja vie perusteettomasti voimavaroja muilta tieteenaloilta. Uusitalon mukaan Sailaksen työryhmä pitää esikuvana MIT:tä, mutta ehdotus poikkeaa MIT:stä enemmän kuin nykyinen Oulun yliopisto. Uusitalon mukaan TKK:n ja Helsingin tai Oulun yliopiston yhdistelmä olisi parempi kuin nykyinen suunnitelma, koska se perustuisi jo olemassa oleviin rakenteisiin, olisi halvempi eikä vaatisi muiden tieteiden supistamista. Uusitalon mukaan Raimo Sailaksen työryhmän raportti ei täytä rationaalisen suunnittelun vaatimuksia, eikä anna tietoja ratkaisuun. Raportti ei perustele hankkeen etuja tosiasioilla, vaan toivekuvitelmilla. Paavo Uusitalon mukaan suunniteltu hallintomalli julkisista ja yksityisistä varoista tarjoaa kasvupohjan korruptiolle. Ulkopuolisen hallituksen hallintomalli on piittaamaton yliopiston itsehallinnosta ja poikkeaa eurooppalaisesta yliopistolaitoksesta.[26]
Kauppakorkeakoulun rehtori Eero Kasasen mukaan lausuntakierroksella oleva säädekirjamalli poikkeaa lähtökohdista ja vaarantaa alkuperäiset tavoitteet. Luonnoksen mukaan valtioneuvosto nimeää viisi jäsentä ja yritykset kaksi. Ehdotuksen mukaan hallituksen jäsen ei saa olla yliopiston rehtori, työntekijä, opiskelija eikä muu edunsaaja. Kauppakorkeakoulu pitää tärkeänä, että akateemisella yhteisöllä on mahdollisuus valita jäseniä johtokuntaan.[27]
Helsingin yliopiston kansleri Kari Raivion mukaan yritykset eivät rahoita perustutkimusta, jonka vuoksi hallituksen linjaus laittaa muidenkin yliopistojen rahoituksen edellytykseksi yksityinen raha on kanslerin mukaan arveluttavaa. rahan perässä juokseminen vie aikaa ja vähentää tasa-arvoa. Valtio lupasi 2,5 kertaa yksityisiltä yrityksiltä saadun rahan verran lisärahoitusta. Opetusalan ammattijärjestön mukaan OAJ korkeakoulujen toiminnan kehittäminen ei voi perustua ulkopuolisen rahoituksen varaan. Tarkoitus on asettaa 100 miljoonan euron lisärahoitus kaikkien yliopistojen kilpailtavaksi.[28] Kari Raivion mukaan yliopistot ja opetusministeriö estävät varojen järkevän käytön. Siksi Raivio mukaan ulkopuolinen hallitus on hyvä rahojen jakoon. Raivio mukaan suunnitelmat ovat silti täynnä itsekehua ja huippu-sana on kokenut täydellisen inflaation.[29]
Kritiikin vastine muokkaa
Valmistelevan johtoryhmän puheenjohtajan Heljä Misukan (kok) mukaan vastustus on muoti-ilmiö. Hänen mielestään esimerkiksi hanketta kritisoineella professori Paavo Uusitalolla ei ole mitään tietoa hankkeen valmisteluista.[30]
Yliopistot muokkaa
Yliopistojen kärjessä on Harvard ja Stanford. Eurooppalaisista yliopistoista johtavia ovat Cambridge ja Oxford. Paras Pohjoismainen yliopisto on Karolinska Institutet (sija 46). Paras suomalainen on Helsingin yliopisto (sija 72).[31]
Suomessa on 21 yliopistoa tai korkeakoulua 11 paikkakunnalla. 1990-luvulla perustettiin 31 ammattikorkeakoulua 24 paikkakunnalle. Opetusministeri Tuula Haatainen mukaan vuonna 2005 Talouselämä-lehdessä korkeakouluja ja aloituspaikkoja on liikaa.[31] Teknologiateollisuuden puheenjohtaja Antti Herlin arvosteli myös Suomen korkeakouluja. Antti Herliinin mukaan korkeakoulujen pitäisi muuttua laitoksista enemmän tulosvastuullisiksi yksiköiksi, lisätä kansainvälisyyttä, vähentää koulutuspaikkoja ja opiskelupaikkakuntia. Hän ei voi ymmärtää, että Suomella on varaa ylläpitää laajaa hajallaan olevaa järjestelmää. Antti Herlinillä ei itsellään ole akateemista korkeakoulututkintoa, mutta hän on perinyt suuren yritysomaisuuden.[31]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ 1,0 1,1 1,2 Vapaus on oppimisen paras tae, Helsingin Sanomat 7.5.2008 A2
- ↑ Eduskunta hyväksyi kiistellyn yliopistouudistuksen, HS 17.6.2009 A11
- ↑ Äänestystuloksia
- ↑ Innovaatioyliopiston nimeksi Aalto-korkeakoulu 29.05.2008 13:21. MTV3.FI. Viitattu 30.6. 2008.
- ↑ Vanhasen II hallituksen hallitusohjelma
- ↑ Eduskunta hyväksyi kiistellyn yliopistouudistuksen, HS 17.6.2009 A11
- ↑ Innovaatioyliopisto Sailas-työryhmä
- ↑ Kulttuuriväki vastustaa huippuyliopistoa 12. huhtikuuta 2007. HS. Viitattu 5. heinäkuuta 2007.
- ↑ Pro Arte – Huippuyliopiston vastainen vetoomus riippumattoman taideopetuksen puolesta, julkaistu 12.4.2007
- ↑ Kiinteistöt ehkä suoraan yliopistojen omistukseen, Helsingin Sanomat 13.5.2008 A6
- ↑ Yliopistot toivovat kiinteistöjä itselleen tai kiinteistöyhtiölle, Helsingin Sanomat 19.5.2008 A4
- ↑ Niiniluoto: markkinavoimat pois yliopistokiinteistöistä, Helsingin yliopiston rehtori vaatii vapautta vuokrakierteestä, Helsingin Sanomat 27.3.2008 A11
- ↑ 13,0 13,1 13,2 Sdp tyrmäsi yliopistojen säätiöittämisen. Heinäluoma: ”Hallitus ajaa koko yliopistokentän yksityistämistä” Helsingin Sanomat 10.4.2008 A6
- ↑ Hallitus puolusti yliopistojen yksityisrahoitusta, Helsingin Sanomat 11.4.2008 A12
- ↑ Hallitus sai eduskunnalta luottamuslauseen YLE 23.5.2008
- ↑ Yliopistouudistuksesta leimahti tulinen propagandasota eduskunnassa, Hallitus torjui väitteet, että yksityiset yritykset saisivat vallan yliopistossa, Helsingin Sanomat 22.5.2008 A11
- ↑ Hallitus sai eduskunnalta luottamuslauseen YLE 23.5.2008
- ↑ Yliopistot tarvitsevat rahaa eivätkä hoputusta, Adrian Goldman Professori Helsinki, HS 17.5.2008 C8
- ↑ Vapaus on oppimisen paras tae, Helsingin Sanomat 7.5.2008 A2
- ↑ Varokaa vääriä hallintomalleja, Talouselämä 30.5.2008, s. 103
- ↑ Professorit: Innovaatioyliopisto on laiton, Helsingin Sanomat 22.4.2008 A6
- ↑ Huippuyliopistosta tulossa luuloyliopisto” Huippuyliopistoksi ei voi julistautua, eikä huippuja synny poliittisin päätöksin ja elinkeinoelämän etuja vaalien, Helsingin Sanomat 6.4.2008 D7
- ↑ Yliopistot harkitsemattoman rakennemuutoksen kourissa, Helsingin Sanomat 5.4.2008 A2
- ↑ Yliopistojen rahoitus ei voi pohjautua kaupallisiin intresseihin, Helsingin Sanomat 15.4.2008 C5
- ↑ Ylimitoitettu korkeakoululaitos on käymässä liian kalliiksi, Helsingin sanomat 12.5.2008 C4
- ↑ innovaatioyliopisto ei täytä sille asetettuja odotuksia, helsingin sanomat 8.5.2008 A2
- ↑ Innovaatioyliopiston malli ei kelpaa Kauppakorkeakoululle, ”Akateeminen asiantuntijuus turvattava säätiön hallituksessa” Helsingin Sanomat 26.4.2008 A12
- ↑ Yksityisen rahan keruu arveluttaa yliopistoväkeä, Kari Raivio: ”Eiväthän firmat rahoita perustutkimusta”, Helsingin Sanomat 13.3.2008 A6
- ↑ Yliopistojen taso ei parane keskinkertaisia yhdistelemällä, Helsingin Sanomat, 8.11.2007 A2
- ↑ Innovaatioyliopistosta halutaan tehdä paras paikka oppia, tutkia ja opettaa, Helsingin Sanomat 14.5.2008 C4
- ↑ 31,0 31,1 31,2 Korkeakoulut irti reviiriajattelusta, Talouselämä 26.8.2005, s. 26-32
